| Tyyppi: | Joet |
| Pituus: | 121 km |
| Saalislajit | |
| Ahven | |
| Harjus | |
| Hauki | |
| Järvitaimen | |
| Kirjolohi | |
| Kuha | |
| Lahna | |
| Lohi | |
| Made | |
| Meritaimen | |
| Särki | |
| Säyne | |
| Siika | |
| Sorva | |
| Toutain | |
Kokemäenjoki alkaa Sastamalan Liekovedestä ja se virtaa 121 km matkan Pihlavanlahden ja Eteläselän kautta Selkämereen.
Kokemäenjoen keskivirtaama on 240 m3/s ja pudotuskorkeutta siinä on 57,5 metriä. Kokemäenjoessa on neljä voimalaitosta, joista alin, Harjavallan voimalaitos sijaitsee noin 35 kilometriä jokisuulta ylävirtaan. Kokemäenjoki tarjoaa kokonaisuutena erittäin monipuoliset kalastusmahdollisuudet monen kalalajin urheilukalastukseen.
Kokemäenjoen alaosa
Kokemäenjoen alaosa ja suistoalue on kuuluisa suurista kuhista. Alueelta saadaan hyvin myös mm. ahventa ja haukea. Suositut kalastusmuodot ovat uistelu ja jigikalastus.
Arantilankosken taimen 6,7 kg.
Nakkilan kosket
Kokemäenjoen kalastuksellisesti mielenkiintoisin alue sijaitsee Nakkilan kunnan alueella. Harjavallan voimalaitoksen alapuolisella jokiosuudella sijaitsevat Nakkilan kosket, tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet mm. lohen, meritaimenen ja kirjolohen perho- ja viehekalastukseen.
Yhtenäisen kalastusalueen pituus on 11 kilometriä ja alueelta löytyy seitsemän koski- ja virtapaikkaa. Joki virtaa pääosin metsien ja lehtojen lomassa tarjoten erittäin miellyttävän kalastuskokemuksen luonnon keskellä. Näiltä koskilta on hyvä mahdollisuus tavoittaa kuningaskalat lohi ja meritaimen. Nakkilan koskilla pystyy kalastamaan lähes ympäri vuoden.
Erityisesti meritaimenen kalastuksessa Nakkilan kosket lukeutuvat Suomen ehdottomaan eliittiin. Nakkilan kosket ovat yksi Suomen varmimmista, ellei varmin paikka päästä kosketuksiin vasta merestä nousseen taimenen kanssa. Meritaimenia nousee jokeen lähes koko avovesikauden ajan, runsain nousu ajoittuu kevääseen ja syksyyn myös kesällä jokeen nousee suuria meritaimenia. Myös loheen on alueella hyvä mahdollisuus. Lohi nousee jokeen juhannuksesta alkaen ja kalastuskausi jatkuu syksyyn.
Toutaimia esiintyy koskilla runsaasti, paras kalastusaika on toukokuu – elokuu. Koskille istutetaan kirjolohta aina keväästä syksyyn, tämä takaa hyvän saalisvarmuuden kalastajille. Alueen kuha ja ahvenkanta on myös vahva.
Nakkilasta löytyvät peruspalvelut kivenheiton päässä kalapaikoilta. Kalastajille löytyy majoitusmahdollisuuksia sekä valmiita kalastusopastusta tarjoavia yrityksiä.
Lohen väsytystä
Kokemäenjoen keski- ja yläosan kalastus
Harjavallan ja Kolsin Voimalaitosten välisellä alueella Kokemäenjoella kalastetaan uistimella, syöttikoukuilla, ongella ja pilkillä. Hauki ja ahven ovat yleisimmät saaliskalat, mutta myös kirjolohta, kuhaa, lahnaa ja särkeä saadaan runsaasti. Kokemäen Kolsin ja Kokemäen Kiettareen välillä on veneilijöille merkitty ohjeellinen ajoreitti ja kareja on merkitty pojuilla. Veneilyä helpottavia reittikarttoja on laadittu 13 kohdasta, ja ne ovat ladattavissa Kokemäenjoen veneilijät ry:n sivuilta.
Kokemäen Kolsin ja Äetsän voimalaitoksen välillä suosittu kalastusmuoto on vetouistelu. Tavoiteltuja saalislajeja ovat mm. taimen, kirjolohi, kuha, hauki, ahven ja toutain. Vesialue kuuluu Kokemäenjoen-Loimijoen yhtenäislupa-alueeseen.
Kokemäenjoen ylimmällä kalastusalueella Äetsän ja Tyrvään voimalaitoksen välillä urheilukalastus on suosittua ja alueella järjestetään myös uistelukilpailuja. Alueen ahvenkanta on hyvä ja kalat ovat kookkaita. Muita alueen saalislajeja ovat mm. taimen, kirjolohi, hauki, kuhaa, made ja toutain. Kokemäenjoen keski- ja yläosan alueilta löytyy runsaasti matkailu- ja virkistyspalveluita.
