Kallaveden jatkeena Kuopion kaakkoispuolella sijaitseva Suvasvesi on 234 neliökilometrin laajuinen, melko karu ja puhdasvetinen järvi. Suvasvesi on osa Vuoksen vesistöaluetta. Järviallas ottaa vedet vastaan Kallavedeltä ja laskee vetensä aivan Palokin valjastetun koskireitin tuntumassa Karvionkosken kautta Kermajärveen ja aikanaan Saimaaseen.
Leimaa-antavaa Suvakselle on runsassaarisuus: Järvessä on laskettu olevan peräti 688 saarta. Varsinkin eteläpäässä laajat, luonnonkauniit saarimaisemat kuuluvat Naturaan ja rantojensuojeluohjelmaan, joten asutusta on vähän ja luonto jylhän erämainen.
Toisaalta Suvasvesi tarjoaa myös kaksi keskiosaltaan saaretonta ja laajaa selkää, nimeltään Kukkarinselkä ja Haapaselkä, jotka ovat saaneet syntynsä joitakin satoja miljoonia vuosia sitten paikalle iskeytyneistä meteoriiteista. Meteoriittia lienee syyttäminen myös siitä, että Kukkarinselältä löytyy kohta, jossa pohja pakenee peräti 90 metriin. Lukemalla ylletään Suomen syvimmän järven ennätystenlistalla kolmanneksi heti Päijänteen ja Inarijärven jälkeen. Vuoden 1950 kartoissa Suvasveden syvyydeksi mainitaan peräti 102 metriä.
Vapakalastajille Suvasvesi tarjoaa mainiot mahdollisuudet niin rasvaevällisten kuin –evättömienkin kalojen pyyntiin. Lohensukuisten kalojen uistelijoille kohde on mieluisa, sillä istutuksin hoidettavat järvilohi- ja taimenkannat ovat voimissaan. Kasvunopeus on hyvä runsaan muikkukannan ansiosta, joten useampikiloinen lohi tai taimen siiman päässä ei ole harvinaisuus. Suvasveden lajistoon kuuluvat myös selkävesissä tavattava siika. Myös harjusta ja istutettua nieriää tavataan, mutta ne ovat käyneet nykypäivänä harvinaiseksi. Harjuksen luontainen lisääntyminen Suvaksen selkävesien laitamilla on ollut kysymysmerkki, jota pyritään selvittämään tutkimusten avulla.
Suvasveden kenties parhaat lohi- ja taimenpaikat löytyvät Kukkarinselältä, jonka saavuttaa Enonniemen kalasatamassa olevalta luiskalta veneen laskemalla. Kukkarinselälle on mahdollista kulkea myös Vehmersalmen tai noin puolentunnin ajolla aina Kuopion venesatamasta asti. Enonniemestä lähdettäessä vetovieheet voi pudottaa vetoon heti kohta satama-alueen ulkopuolella ja suunnistaa siitä itään. Mistä suuret muikkuparvet löytyvät, niiden luona pedotkin saalistavat. Myöhäissyksyllä kannattaa taimenta tavoitella selkävesien lisäksi aivan läheltä saarten ja luotojen rantoja.
Suvaksen kuhakanta on vahvistunut viime vuosina, kiitos suotuisien säiden ja runsaiden poikasistutusten. Parhaiten kuhaa tavataan sameampivetisestä pohjoispäästä Kallaveden lähistöltä sekä aivan Suvaksen eteläisistä osista Paljakkavedestä. Tavallinen paino liikkuu yhden ja kolmen kilon välillä. Suvas on kirkkaana vetenä myös sukelluskalastajien suosiossa ja Suvasvedellä on järjestetty myös sukelluskalastuksen SM kilpailuja.
Luonnollisesti Suvaksen lajistoon kuuluvat myös hauki ja ahven, joista kummastakin on mahdollisuus saada kehukoon yksilöitä. Lisäksi Suvasveden vesiä asuttavat hyvänkokoiset lahnat ja muut perinteikkäät särkikalat. Näitä lajeja kannattaa etsiä sisäsaariston suojaisista sokkeloista ja ruovikoiden reunoilta.
Tietoa Suvasvedestä
| Tyyppi: | Järvet |
| Pinta-ala: | 234 km² |
| Rantaviivan pituus: | 1 098 km |
| Keskisyvyys: | 10 m |
| Suurin syvyys: | 90 m |
| Saarien lukumäärä: | 688 |
Saalislajit: Ahven, Hauki, Järvilohi, Taimen, Kuha, Lahna, Made, Särki, Säyne, Siika
