Nokian ja Sastamalan välillä lainehtii kalaisa vesiväylä, jonka voimakkaasti virtaavat vuolteet ovat mielenkiintoisia kalastuspaikkoja. Kuhan ja ahvenen kalastuksen lomassa vieheeseen voi napata Pirkanmaan maakuntakala, kirkaskylkinen toutain.
Toutain viihtyy vuolteilla
Hulttistenvuolle, Kutalanvuolle, Myllyvuolle ja Hiedanvuolle ovat toutaimen ohella hyviä kohteita muidenkin lajien kalastukseen.
Solakat vaaput ja lusikat sekä jigit ovat toimivia toutainvieheitä. Vuolteilla perinteinen kuhan ja toutaimen pyyntimuoto on kalastus ajelehtivasta veneestä ruutilla eli painokuvalla viehettä pohjan tuntumassa heilutellen.
Vuolteet kuhisevat kesällä pientä salakkaa ja muita särkikaloja, joilla toutain, kuha, hauki ja ahven mässäilevät. Kala syö parhaiten, kun on menossa kunnon virtaus. Yleensä virtaukset alkavat aamupäivällä vesistön ylä- ja alapään voimalaitosten käynnistettyä veden juoksutuksen. Jigi on hyvä viehe vuolteilla. Syvyydestä ja virtauksesta riippuen 10–20 gramman jigipää on sopiva.
Ahventa ja kuhaa lokinajosta
Kesällä kuhaa vetouistellaan ulapan syvännealueilta ja karikoiden reunoilta. Myös toutaimen voi tavoittaa järven ulapalta. Kesällä ja syksyllä Rautaveden matalikoilla ja niiden penkoissa on usein käynnissä kiihkeitä lokinhakkuita. Isot, puolen kilon ahvenet iskevät jigiin 4–8 metrin vedestä. Hyvänä päivänä koko vesikerros pinnasta pohjaan kuhisee kyrmyniskoja. Samoilla paikoilla on usein myös kuhia saalistamassa. Ahven ottaa usein välivedestä, kuha pohjasta.
Hyviä kalapaikkoja
Vuolteiden ohella ruovikkoiset lahtivedet, selkämatalikot ja syvänteet kuhisevat kalaa. Kutalasta Rautavedelle jatkuva saaristo on kauttaaltaan haukialuetta, kuten myös lukuisat selkäkarikot koko vesistön alueella. Kuloveden puolella hyviä kuhapaikkoja ovat muun muassa Lukkilansalmi ja Sarkolanlahden suualue. Rautavedellä kuha viihtyy vuolteiden ohella Selkäsaaren ympäristössä, Kuivaluodon eteläpuolisella syvännealueella, Vammaskoskessa ja Soukonlahden suulla.
Pilkillä kansallismaisemassa
Loppukesällä ja alkusyksyllä vesistön rehevyys ilmenee ajoittaisina sinileväkukintoina. Talvella Kulo-Rautavesi on erinomaista ison ahvenen pilkkialuetta. Pilkille mentäessä näillä vesillä tulee noudattaa erityistä varovaisutta, sillä kovien virtausten takia jää on paikoin pettävän ohutta.
Rautaveden ranta-alueet kuuluvat maakunnan vanhimpiin asutusalueisiin. Alue on yksi Suomen kansallismaisemista ja Rautaveden rannoilla voi kohdata sekä metsien jylhyyttä että keskiaikaisia kirkkoja.
Perustietoa vesistöstä
| Tyyppi: | Järvet |
| Pinta-ala: | 67 km² |
| Pituus: | 33 km |
| Rantaviivan pituus: | 265 km |
| Keskisyvyys: | 6 m |
| Suurin syvyys: | 37 m |
Saaliskalalajit: Ahven, Hauki, Taimen, Kuha, Lahna, Made, Särki, Säyne, Siika, Sorva, Toutain
