Menu
Photo: Lohijoki Oy
Tietoa yleisimmistä kalastusmenetelmistä ja tarvittavista kalastusvälineistä.
”Suomen kalavedet ovat luotu heittokalastajalle. Matalia vesiä on määrättömästi ja kalat on helppo tavoittaa. ”
Suomessa heittokalastuksella avautuu paljon vesiä kalastettavaksi ja mahdollisuudet saada saalista ovat erinomaiset. Kalastajan taidot ja paikallistieto ovat toki ratkaisevassa asemassa kalastuksessa. Sen vuoksi voi olla hyvä idea palkata ammattikalastusopas, joka saattaa johdattaa sinut ennätyskalojesi luo!
Tärkeimpiä heittokalastuksen saaliskalalajeja Suomessa ovat mm. hauki, ahven, kuha, harjus ja taimen.
Photo: Shutterstock
Photo: Hotelli Kainuu
”Perhokalastus voi olla alkuun haastava, mutta lopulta palkitseva ja monipuolinen kalastusmuoto, jossa kalastaja on kosketuksissa vesiluonnon kanssa”
Perhokalastus tuli Suomeen 1800-luvulla englantilaisten lordien Pohjois-Suomen lohijokiin suuntautuneiden kalastusmatkojen mukana.
Perhokalastuksessa kalastaja käyttää painavaa siimaa, jonka päähän on sidottu perho. Yleisimmät perhomallit imitoivat vesihyönteisten elämänvaiheita toukasta täysikasvuiseksi. Lisäksi yleisiin perhovalikoimiin kuuluu erilaisia perhoja, joilla jäljitellään kalalajeja.
Tyypillisiä perhokalastuksen saaliskaloja ovat lohi, taimen, harjus, kirjolohi sekä siika.
”Pilkkimällä kalastaja kohtaa parhaimmillaan sellaista luonnon- ja mielenrauhaa, jota on vaikea löytää mistään muualta maailmasta”
Pilkkiminen on suomalainen tapa rauhoittua luonnon ääreen. Tähän perinteikkäseen ja helppoon kalastusmuotoon tarvitaan vain lyhyt kelallinen vapa, siima, koukku ja syötti.
Pilkkiminen lukeutuu suomalaisiin yleiskalastusoikeuksiin eli siihen ei tarvitse kalastuslupia. Melkein jokainen suomalainen on joskus istunut avannon äärellä ja pilkkinyt ahventa, Suomen kansalliskalaa. Moni kalastaja on saanut siiman päähän sellaisen tärpin, että siitä on syttynyt elinikäinen kalastuskipinä.
Yleisimmät saaliskalat ovat eri särkikaloja, ahven, hauki ja siika.
Photo: Arctic Tours
Photo: Pielisen Retki
”Vetouistelu on suosittu ja Suomen vesistöjen laajoille ulapoille hyvin soveltuva pyyntimuoto.”
Vetouistelu eli vieheiden vetäminen veneen perässä sopivalla hitaalla vauhdilla, on ikivanha kalastustekniikka. Lohen vetouistelu eli lohensoutu on soutuveneen kanssa harjoitettava suomalainen perinne, joka elää yhä voimakkaana. Tenolla ja Tornionjoella suurimmat lohet pyydetään vetouistelemalla. Järvillä ja rannikolla käytetään enimmäkseen moottoriveneitä vetouistelussa.
Keväällä ja loppusyksyllä vetouistelija jahtaa lohta ja taimenta, kesällä ja alkusyksyllä vaaput viritetään kuhan, hauen ja ahvenen päänmenoksi.
”Jigien suosio ahvenen ja kuhan heittokalastuksessa on lisääntynyt nopeasti. Syy on yksinkertainen: jigillä pyynti on aktiivista ja hauskaa ja tapahtumia on runsaasti.”
Suomesta löytyy runsaasti sopivia vesiä jigipyyntiin. Monet kalalajimme ottavat hanakasti jigiin, mikä tekee siitä kiinnostavan ja jännittävän kalastusmuodon.
Jigillä kalastetaan tavallisilla heittokalastusvälineillä. Viehe heitetään veteen ja sen annetaan painua pohjaan. Vavalla nykäistään ja pyöräytetään muutama kammen kierros ja odotetaan, että jigi painuu takaisin pohjaan. Näin jatketaan kunnes kala iskee tai siima on kelattu pois.
Tyypillisiä jigikalastuksen kohdekaloja ovat ahven, kuha ja hauki.
Photo: Tapio Gustafsson
Photo: Lappean Lohi
”Lohensoutu on perinteinen tapa pyytää lohta suurissa ja mahtavissa lohijoissa.”
Lohensoutu on perinteinen vetouistelumuoto. Lohen soutamisella pitkät perinteet ja sitä harjoitetaan pitkälti Lapin suurissa lohijoissa kuten Teno, Tornionjoki ja Simojoki. Lohta voi soutaa myös etelämmässä esimerkiksi Kymijoella ja Kokemäenjoella.
Lohensoudussa käytettävä vene on yleensä pitkä ja kapea perinteisillä menetelmillä valmistettu puuvene. Vieheinä käytetään vaappuja, erilaisia peltejä sekä perhoja.
Tällä kalastustekniikalla on mahdollista saada elämäsi lohisaalis!
”Onkiminen on helppo ja aloittelijaystävällinen kalastusmuoto, joka soveltuu kaikille iästä riippumatta.”
Onginta on Suomen suosituin kalastusmuoto. Eikä se ole ihme, sillä se on helppo tapa kalastaa ja ongintaan soveltuvia kalavesiä löytyy kaikkialla. Onkimaan voi lähteä niin mökkilaiturille kuin meren rantaan.
Onginta on helppo tapa tutustua kalastamiseen. Pinnalla kelluvan kohon tuijottelu kauniina kesäpäivänä on suoranaista terapiaa. Tuhansien järvien maasta onkija löytää paikan, jossa kukaan ei ole aiemmin kalastanut.
Onkijan saalislajeja Suomen vesissä ovat särkikalat: särki, lahna, pasuri, salakka, seipi, sorva ja säyne. Monissa Suomen vesistöissä särki ja lahna muodostavat valtaosan kalastosta, joten onkijalla on saalistakuu.
Photo: Tapio Gustafsson
Photo: Fishing Guide Erik Herlevi
”Syksyisin ja keväisin ihmiset kerääntyvät pyytämään silakkaa rannikon salmialueille ja silloille. Tämä on varma silakkakauden merkki!”
Vapavälinein silakkaa kalastetaan alkukesällä ja syksyllä erityisillä silakkalitkoilla. Silloin silakkaa ongitaan salmista 5–10 koukun litkoilla. Silakanlitkaus on maksuton yleiskalastusoikeus.
Silakkaa kalastetaan niin kutsutulla silakkalitkalla, joka on rakennettu varta vasten silakan pyyntiä varten. Pääsiimassa on muutaman sentin sivutapsiin sidottuina pienet, 2–6 koon kirkkaat koukut, joissa voidaan käyttää houkuttimena myös pieniä kimallepaloja. Iso kirkas lusikkauistin litkan painona houkuttelee silakoita paikalle.
Hyvällä syönnillä silakan kalastajalla on ämpäri täynnä terveellistä lähiruokaa tuossa tuokiossa!
Tietoa sivustosta:
info@fishingfinland.fi
Fishing in Finland-kalastusmatkailuportaali on luotu edistämään kalastusmatkailua valtakunnallisesti koko Suomen alueella. Hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön kalastusmatkailun kehittämisohjelmaa vuosille 2024-2034. Sivuston on toteuttanut Kalatalouden Keskusliitto yhteistyössä ministeriön, Suomen Kalastusopaskillan sekä lukuisten muiden palveluntarjoajien kanssa. Sivun toteutukseen on saatu rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöstä sekä kalastonhoitomaksuvaroista.
You are currently viewing a placeholder content from Google Maps. To access the actual content, click the button below. Please note that doing so will share data with third-party providers.
More InformationYou are currently viewing a placeholder content from Mapbox. To access the actual content, click the button below. Please note that doing so will share data with third-party providers.
More InformationYou are currently viewing a placeholder content from OpenStreetMap. To access the actual content, click the button below. Please note that doing so will share data with third-party providers.
More Information