Photo: Raw Fishing
suomessa on yhteensä 187 888 järveä – Tervetuloa kalastusmatkaAMAAN tuhansien kalaisien järvien maahan.
Kapea, mutta lähes 30 kilometrin pituinen Ähtärinjärvi on Etelä-Pohjanmaan toiseksi suurin järvi. Se sijaitsee Suomenselän vedenjakaja-alueella ja toimii lähtöaltaana Kokemäenjoen reitin vesille, joita järveen on kerääntynyt syvimmillään noin 28 metrin vahvuudelta.
Suomen 15. suurin järvi lainehtii Pielisen ja Saimaan järvialtaiden välissä Joensuun pohjoispuolella. Uuden viljelymaan saamiseksi tehdyn järvenlaskun myötä yksi Suomen suurimmista järvenselistä pieneni reippaasti. Operaatio ei suinkaan vienyt kaikkia vesiä ja kaloja mennessään. Höytiäinen näyttäytyykin tänä päivänä kalastuksen ja luonnon harrastajille kiinnostavana ja moni-ilmeisenä vesistönä.
Inarijärvi on Lapin suurin ja Suomen kolmanneksi suurin järvi. Kalastajalle se tarjoaa ainutlaatuisen erämaisen ympäristön, puhtaat vedet ja komeita kaloja. Inari on ainutlaatuinen järvi Euroopassa, harvassa paikassa voi kalastaa niin rauhassa. Inarin selillä voi kulkea päiväkaupalla ihastelemassa koskematonta luontoa tapaamatta muita ihmisiä. Muutamaa kylää ja autiotupaa lukuun ottamatta rannat ovat rakentamatta.
Pohjois-Savon suurin järvi levittäytyy Kuopion kaupungin ympärille. Viitostien Kallansillat jakaa järven kahteen osaan, Pohjois- ja Etelä-Kallaveteen. Kallavesi muodostaa samassa tasossa olevan sokkeloisen Juurusveden, Muuruveden ja Riistaveden alueen sekä Suomen kolmanneksi syvimmän, kirkasvetisen kraatterijärven Suvasveden kanssa 890 km²:n laajuisen Ison-Kallan.
Keski-Suomen toiseksi suurin järvi Keitele lainehtii Äänekosken ja Viitasaaren välillä Luonnonrauhaa ja suojaisia kalapaikkoja, joissa hiljaisuus on käsin kosketeltavaa. Avaruutta riittää, pisimmät selät kymmeniä kilometrejä. Kalastajalle kirkasvetinen Keitele on monien mahdollisuuksien vesi.
Oulujoen vesistöön kuuluva Kiantajärvi on 188 neliökilometrillään Suomen 23. suurin järvi. Suomussalmen keskustan pohjoispuolella avautuva melko sokkeloinen, Y-kirjaimen mallinen luonnon taideteos on suurimmalta pituudeltaan lähes 50 kilometriä. Sen itäisin haara ulottuu vain parin kilometrin päähän Venäjän rajasta. Saaria on järven eteläpäässä niukasti, pohjoisessa huomattavasti enemmän. Erämaisia rantoja riittää.
Kristallinkirkasta Kitkajärveä ei suotta kutsua Euroopan suurimmaksi lähteeksi. Pohjoisen puhdasvetisen, luonnontilaisen, säännöstelemättömän ja yksinkertaisesti komean suurjärven maisemaa muokkaavat aavat ulapat, jyrkät syvänteet, pitkät hiekkarannat, särkät, kiviröykkiöt ja kiviset matalikot. Vaarojen kupeessa narrataan taimenta ja nautitaan vuodenaikojen väripaleteista.
Viitasaaren reittiin kuuluva Kivijärvi on laajalti tunnettu kala-aitta Keski-Suomessa, Kivijärven, Kannonkosken ja Kinnulan kuntien maisemissa. Pinta-ala riittää Suomen 30. suurimmaksi järveksi 154 neliökilometrillä. Pituutta kapeahkolla, pohjois-eteläsuuntaisella altaalla on lähes 50 kilometriä.Nimeään järvi ei ole saanut sattumalta, sillä kivisyys lyö vahvan leimansa rantamaisemiin. Myös vedessä kivenlohkareita riittää, joten erityisesti rantojen tuntumassa veneiltäessä pitää olla varovainen
Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakuntien rajamailla välkehtivä Konnevesi on Rautalammin reitin keskusjärvi. Puhdasvetisen järven ulapoilla ja saaristoissa isot petokalat saalistavat pikkumuikkuja. Konnevesi on Suomen oloissa kirkas järvi, jonka pohjoisosassa näkösyvyys on 5–6 metriä, talvella jopa 10–11 metriä. Kivisalmi jakaa järven kahteen pääaltaaseen.
Näsijärvi on Pirkanmaan suurin järvi. Se on luonteeltaan karu ja avara, saaria on vähän. Näsijärvi on Suomen suosituimpia kalastuspaikkoja, mutta ajoittain siellä tuntee olevansa kuin erämaassa. Näsijärven tärkeimmät saalislajit ovat kuha, hauki, ahven, taimen ja järvilohi. Syvyytensä ja vähäsaarisuutensa vuoksi se on haastava kalapaikka, ja ajoittain kalojen löytyminen on työn takana.
Oulujärvi Kajaanin kaupungin länsipuolella on Suomen viidenneksi suurin järvi. Kutsumanimi Kainuun meri on kuvaava tälle suurelle kalaparatiisille. Oulujärvi on uistelijoiden suosimaa aluetta. Hauki, kuha, taimen ja järvilohi ovat tavallisimpia tuttavuuksia siiman päässä. Parhaat hauki- ja kuha-apajat painottuvat järven itäosiin, lohikalapaikat järven länsiosiin.
Mahtava Päijänne ulottuu Lahdesta Jyväskylään. Kirkasvetinen järvi on Suomen suosituimpia vapaa-ajankalastusalueita. Eikä ihme, sillä puhdas vesi, laajat ulapat ja kalaisat vedet tarjoavat kalastajille haastetta, silmäniloa ja saalista. Suosiostaan huolimatta isolla järvellä on runsaasti tilaa. Päijänne on Suomen syvin ja toiseksi suurin järvi. Maisemalle on tyypillistä karuus ja jylhät maisemat. Saaret ja rannat nousevat jyrkästi järven syvyyksistä.
Ukko-Kolin puuttomalta kalliohuipulta avautuu Suomen tunnetuin kansallismaisema. Pielisen pitkulainen ulappa ja harjusaarten ketju hivelevät silmää. Kalastajalle tulee kuitenkin nopeasti kiire laskeutua alas huipulta, sillä hän on nähnyt pinnan alla häivähdyksen ison kalan varjosta. Joensuun pohjoispuolella Juukan, Nurmeksen ja Lieksan välissä lepäävä Pielinen on Suomen neljänneksi suurin järvi. Pielinen on monipuolinen kalastuskohde. Se on erinomainen hauki- ja kuhajärvi, mutta samalla järvilohen ja taimenen kotipaikka.
Jylhät kalliorannat, laajat polveilevat selkävedet ja rikkonainen saaristo hivelevät silmää. Isot kirkaskylkiset järvilohet ja selkähauet uiskentelevat Soisalonselän tiheissä muikkuparvissa. Rannoilla raikaa kuikan huuto ja puiden siimeksessä pilkottaa Alttarikivi. Olet tullut kirkasvetiselle Puulalle. Etelä-Savoon, Kangasniemen, Hirvensalmen ja Mikkelin väliin sijoittuvan Puulan tärkeimmät urheilukalastajien saaliskalat ovat hauki, ahven, taimen ja järvilohi. Myös kuhaa tavataan jonkin verran.
Melko keskellä Suomea, valtatie nelosen tuntumassa sijaitseva Pyhäjärvi samannimisen kunnan alueella on Suomen 38. suurin järvi. Muodoltaan se on hauskasti polveileva, saartenkin rikkoma, mutta myös aavoja selkiä löytyy. Vesi on pääosin kirkasta ja puhdasta. Ylimääräinen kosteus laskee pohjoispäästä lähtevää Pyhäjokea pitkin Pohjanlahteen. Syvyyssuhteiltaan järvi on melko tasainen, vailla jyrkkiä penkkoja.
Kirkasvetinen Säkylän Pyhäjärvi on maastomuodoiltaan laakean Lounais-Suomen suurin allas, pinta-alaltaan 155 km². Satakunnan helmeksikin kutsuttu järvi tunnetaan yhtenä Euroopan tuottoisimmista kala-aitoista, jossa ammattikalastajien tärkeimpiä pyyntikohteita ovat muikku, siika sekä täplärapu. Myös vapakalastajien kohteena järvi on suosittu ja antoisa.
Euroopan neljänneksi suurin järvi Saimaa lainehtii Itä-Suomessa Lappeenrannan ja Joensuun kaupunkien välissä lähes 200 km pitkänä monimuotoisena vesistöketjuna. Kalastajalle laaja vesistö ja sen tuhannet saaret ja luodot tarkoittavat rajatonta kalapaikkojen määrää. Saimaa on Suomen luonnon kallein aarre.
Kuopion kaakkoispuolella sijaitseva Suvasvesi on 234 neliökilometrin laajuinen, melko karu ja puhdasvetinen savolaisjärvi. Vuoksen vesistöalueeseen kuuluvana se laskee vetensä Karvioon, Kermajärveen ja aikanaan Saimaaseen. Leimaa-antavaa Suvakselle on runsassaarisuus: Järvessä on laskettu olevan peräti 688 saarta.
Nokian ja Sastamalan välillä lainehtii kalaisa vesiväylä, jonka voimakkaasti virtaavat vuolteet ovat mielenkiintoisia kalastuspaikkoja. Kuhan ja ahvenen kalastuksen lomassa vieheeseen voi napata Pirkanmaan maakuntakala, kirkaskylkinen toutain.
Varmaa mutta haasteellista saalisvettä etsivä valitsee kalastusalueekseen vaarojen halkoman Järvi-Kuusamon. Pitkän ja kapean Kuusamojärven ympärille muodostunut, itäiseen Kuusamoon sijoittuva kalastusalue tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet niin aloittelijoille kuin ammattilaisellekin.
Pielavesi ja Nilakka ovat isoja järviä Pohjois-Savon luoteisosassa. Samassa pinnantasossa lainehtivat vesistöt muodostavat yhdessä lähes 50 km:n pitkän vesistön, jossa riittää monenlaista kalapaikkaa kierrettäväksi.
Roine, Mallasvesi ja Pälkänevesi ovat Tampeeen kaakkoispuolella välkehtiviä kirkasvetisiä altaita, joiden ulapat ja saaristot tarjoavat mielenkiintoisia kalapaikkoja hauen, kuhan ja ahvenen pyyntiin.
Virtain, Vilppulan ja Ruoveden Muroleen välissä lainehtiva upea ja monisäikeinen reittivesi monine selkineen ja salmineen muodostaa samassa pinnan tasossa olevan kalaisan kokonaisuuden, Iso-Tarjanneveden.
Hossan retkeilyalue sijaitsee aivan Suomen itärajan tuntumassa, erämaisella alueella Suomussalmen kunnassa. Maisemallisesti Hossan alue on mäntykankaiden verhoamaa harjumaisemaa, jonka painanteissa kimaltelevat järvet, joet, purot ja lukematon määrä kristallinkirkkaita lampia.
Nuasjärvi ja Rehjanselkä muodostavat lähes 30 kilometrisen järvialtaan. Järven itäpäässä sijaitsevat verrattomat Vuokatin alueen palvelut vene- ja uimarantoineen, ravintoloineen, majoituksineen sekä lukuisine aktiviteetteineen. Länsipuolella komeassa Rehjan saaressa ovat laavut, vuokramökit ja telttailualueet. Nuasjärvessä ja Rehjassa on mukavasti muikkuja ja norsseja, joita hyödyntävät petokalat kuten kuhat ja taimenet. Itäpäässä Nuasjärvi jatkuu leveinä Mujehoulunjokena ja Tenetinvirtana, joiden kuharikkaat syvänteet ovat myös hyviä uistelu- ja jigausalueita
Pirttijärvi ja Sapsojärvet sijaitsevat aivan Sotkamon keskustan ympärillä. Palveluihin kuuluu muun muassa erinomainen keskeisellä paikalla sijaitseva satama, josta veneen saa laskettua vaivattomasti vesille. Satamassa on kioski ja keskustan palvelut ovat kävelymatkan päässä. Saaliiksi järvistä saadaan kuhaa, ahventa ja haukea. Kalastettavaa järvialaa on runsaasti, kun matkaa voi jatkaa Pirttijärveltä joko Kaitainjärvelle ja edelleen itäpuolella sijaitseville Kiimasjärville tai Tenetinvirran kautta länsipuolella sijaitsevalle Nuasjärvelle ja Sapsojärviltä Kuolasalmen kautta eteläpuolella sijaitsevalle Kiantajärvelle.
Kuhmon länsiosassa sijaitseva säännöstelty Ontojärvi on Kuhmon suurin järvi. Järvi on vetouistelijoiden ja liveluotain-kalastajien suosiossa. Saaliina voi saada pääsääntöisesti kuhaa, ahventa ja haukea. Järven suosiota lisäävät sen lukuisat veneenlaskupaikat, joista voi laskea myös isompaa venettä vesille ja jättää vetoyhdistelmän tilavaan paikkaan. Ontojärvi on myös melojien suosiossa, sillä melontareittejä ja puitteita on päivitetty. Ontojärveltä löytyy upeita hiekkarantoja laavuineen, joissa voi majoittua yön yli.
Kuhmon länsiosassa sijaitseva pitkänomainen Kellojärvi on kalaisa järvi. Pääasiassa saaliiksi tulee kuhaa, ahventa ja haukea. Järvi on vetouistelijoiden, jigikalastajien ja liveluotainkalastajien suosiossa isojen kalojen vuoksi. Kellojärvelle pääsee parhaiten Kellojärven tien kautta veneenlaskupaikalta, jossa on hyvät laavupuitteet ja tilava parkkipaikka.
Lentua on suurehko ja hyvin kaunis järvi, jolle ovat ominaisia lukuisat saaret ja hiekkarannat. Saaliiksi voi saada kuhaa, haukea ja ahventa. Lentualta löytyy myös Lehtosaaren autiotupa, jota kannattaa käydä katsomassa ja vaikka yöpyä, jos on seikkailumieltä. Rannoilta löytyy lisäksi useita muita laavu- ja hiekkarantapaikkoja, joita kannattaa hyödyntää kalastuksen taukopaikkoina. Veneen saa helpoiten laskettu vesille ison Lentuan parkkipaikalta, mistä löytyy tilava parkkipaikka, hyvä ramppi veneenlaskuun ja puucee. Alueella on myös Metsähallituksen tilava vuokrakota.
Ristijärvellä sijaitsevilla Iijärvellä ja Ristijärvellä on hyvät puitteet kalastukselle. Veneen saa vaivattomasti vesille aivan keskustan tuntumassa sijaitsevalta rampilta, eväät voi ostaa pienen matkan päässä sijaitsevasta kaupasta ja majoitusta löytyy järven rannalta. Ahven, hauki ja kuha kuuluvat järvien tyypillisimpiin saaliisiin.
Hyrynjärvellä voi kalastaa muun muassa ahventa, haukea ja kuhaa hyvien palveluiden äärellä. Hyvä veneramppi sijaitsee keskustan tuntumassa vain pienen matkan päässä 5- tiestä ja ruokakaupat ovat kävelymatkan päässä. Hyrynjärven rannoilla on myös useampia tulipaikkoja, joissa evästauko sujuu leppoisasti.
Vuokki on voimakkaasti säännöstelty järvi ja matalilla rannoilla veden korkeuden vaihtelu vaikuttaa laajasti. Kymmenien vuosien aikana kalasto on jo sopeutunut säännöstelyyn, ja pitkä, matalarantainen järvi on todella mahtava haukivesi. Uistelukilpailuissa voittajien saaliit ovat usein yli 20 kiloa. Parhaat uistelualueet ovat järven länsipäässä, mutta koko järvi on hyvää haukivettä. Kesäkelillä saaliit tulevat useimmiten suhteellisen syvältä uistelemalla. Tummavetisen järven hauille tarjotaan menestyksellä ärhäkän kirkkaita, usein keltasävyisiä syvännevaappuja. Haukien lisäksi Vuokkijärvestä saadaan kuhia ja lohikaloja.
Hoikanlammen virkistyskalastuskohde on helppo tavoittaa. Hoikanlampi on Kajaani – Joensuuntien (valtatie 6.) varrella noin 30 km Vuokatista etelään. Virkistyskalastuskohde on matkailuyritys Maanselän Etapin välittömässä läheisyydessä. Kalastajilla on myös kohtuuhintainen majoitusmahdollisuus Etapin lomamökeissä. Maaseudun keskellä sijaitsevan 17 hehtaarin suuruisella metsälammella on aina rauhallinen kalastustunnelma. Hoikanlammen eteläpäätyyn on rakennettu parkkipaikka ja laavu. Kalastuksen helpottamiseksi on myös tehty kalastuslaitureita ja pitkospuupolkuja lammen rannalle.
Matildanjärvi on Teijon retkeilyalueella sijaitseva järvikalastuskohde. Järvi on noin 1,7 km pitkä ja 0,5 km leveä. Järven keskellä on saari ja muutama pieni luoto. Kalapaikkana kohde sopii koko perheen kalastuskohteeksi. Järven rannoilla on helppo liikkua ja ympäristössä on paljon palveluja. *Metsähallituksen erityiskalastuskohde
Peurajärven kalastusalue sijaitsee Nurmeksen ja Sotkamon rajalla. Siellä tunnet olevasi keskellä erämaa-aluetta − siitä huolimatta sinulla on monia tarpeellisia retkeilevän kalastajan palveluja saatavilla. Kohde on ihanteellinen koko perheen kalastuspaikka. Merkatuissa polkuverkostoissa on helppo kulkea. *Metsähallituksen erityiskalastuskohde
Evon Niemisjärvet sijaitsevat noin 1,5 tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Niemisjärvet on tunnettu kirjolohen kalastuspaikka kesällä ja talvella. Niemisjärvet muodostuvat kolmesta toisiinsa yhteydessä olevasta järvestä noin 30 hehtaarin alueella. Kohde sopii erityisesti perheille helpon saavutettavuuden ja rannalla liikkumisen vuoksi. Autolla pääsee aivan järven tuntumaan. *Metsähallituksen erityiskalastuskohde
Kaunislampi sijaitsee Salamajärven kansallispuiston kupeessa Keski-Suomessa. Paikka on erämainen ja helposti saavutettava kohde, joka soveltuu hyvin kansallispuistossa retkeilevälle kalastajalle. Lammen ympäristössä on helppo liikkua, joten kohde on sopiva koko perheen kalastuspaikka.
*Metsähallituksen erityiskalastuskohde
Teerilampi sijaitsee Seitsemisen kansallispuiston äärellä. Paikka on oiva paikka pistäytyä vaikka vain muutamaksi tunniksi kansallispuiston vierailun yhteydessä. Parkkipaikka sijaitsee lammen pohjoisrannalla. Siitä on helppo lähteä kalaan myös pienien lapsien kanssa. *Metsähallituksen erityiskalastuskohde
You are currently viewing a placeholder content from Vimeo. To access the actual content, click the button below. Please note that doing so will share data with third-party providers.
More InformationYou are currently viewing a placeholder content from YouTube. To access the actual content, click the button below. Please note that doing so will share data with third-party providers.
More InformationYou need to load content from reCAPTCHA to submit the form. Please note that doing so will share data with third-party providers.
More InformationYou are currently viewing a placeholder content from Google Maps. To access the actual content, click the button below. Please note that doing so will share data with third-party providers.
More InformationYou are currently viewing a placeholder content from Mapbox. To access the actual content, click the button below. Please note that doing so will share data with third-party providers.
More InformationYou are currently viewing a placeholder content from OpenStreetMap. To access the actual content, click the button below. Please note that doing so will share data with third-party providers.
More Information