| Tyyppi: | Järvet |
| Pinta-ala: | 155 km² |
| Pituus: | 25 km |
| Rantaviivan pituus: | 111 km |
| Keskisyvyys: | 5 m |
| Korkein syvyys: | 26 m |
| Saarien lukumäärä: | 99 |
| Saalislajit: | |
| Ahven | |
| Hauki | |
| Järvitaimen | |
| Lahna | |
| Made | |
| Särki | |
| Siika | |
Matin Mainioiden Kalamajojen ”ilmoitustaulu” kertoo suurahvensaaliista
.
Kirkasvetinen Säkylän Pyhäjärvi on maastomuodoiltaan laakean Lounais-Suomen suurin allas, pinta-alaltaan 155 km². Satakunnan helmeksikin kutsuttu järvi tunnetaan yhtenä Euroopan tuottoisimmista kala-aitoista, jossa ammattikalastajien tärkeimpiä pyyntikohteita ovat muikku, siika sekä täplärapu. Myös vapakalastajien kohteena järvi on suosittu ja antoisa.
Tyypillistä Pyhäjärvelle on vähäsaarisuus. Kun tuulella on esteetöntä kiitorataa parhaimmillaan noin 25 kilometriä eli enemmän kuin millään muulla Etelä-Suomen järvellä, voivat aallot kohota vaarallisiksi. Tämä pitää ottaa veneilyssä huomioon.
https://www.paikkatietoikkuna.fi/published/fi/2066d88e-f757-4451-b72e-e3a778bd8173Syvyyskartta (zoomaa lähemmäs nähdäksesi syvyydet).
Toinen kalastukseen suuresti vaikuttava ominaisuus on pohjanmuotojen ilmeettömyys, mikä tekee kalapaikkojen etsimisestä jossain määrin hankalaa. Suurin osa järvestä mahtuu 3–6 metrin syvyysvyöhykkeelle syvyysvaihteluiden ollessa hyvin loivia. Ainoastaan järven länsilaidalta löytyy yksi pitkulainen, melko jyrkkäreunainen monttu, jossa pohja putoaa parhaimmillaan yli 30 metriin.
Kuva: Jari Tuiskunen
Säkylän Pyhäjärveltä voi viehe tavoittaa jopa kymppikiloa hätyyttelevän hauen.
Vapakalastajapiireissä Pyhäjärvi tunnetaan erityisesti ahvenistaan, parhaimmillaan reilusti yli kilon painoisista. Toki tällaiset järkäleet ovat melko harvinaisia, mutta kuitenkin paljon yleisempiä kuin useimmissa muissa järvissämme. Siitä on kiittäminen hyvää ravintotilannetta. Muikkua ja kuoretta riittää ahventen ruoaksi.
Isoja ahvenia saadaan varsinkin talvella pilkkimällä. Raitapaitoja ei etsitä rantojen tuntumasta vaan selkävesiltä, välillä hyvinkin pitkän kävelymatkan päästä. Kunnon jäätalvina monet liikkuvat jäällä myös autolla tai moottorikelkoilla (varo railoja). Selkävesiltä 4–6 metrin syvyydestä kalat yleensä paikallistetaan. Huonolla syönnillä pelaa mormyska ja hyvällä tasapaino.
Kuva: Ismo Kolari
Pyhäjärven pinta voi olla peilityyni, mutta kovalla tuulella aallot nousevat suuriksi isolla ulapalla.
Ajoahvenia lokkiparvien alta
Kesäaikaan ahvenia haetaan etenkin lokkiparvien avustuksella. Missä lokit hakkaavat vettä, siellä on ahvenilla pikkukalojen jahti käynnissä. Samasta säpinästä nappaa jigiä, lippaa tai pikkuvaappua heittävän kalastajan vieheeseen takuuvarmasti.
Myös haukijärvenä Pyhäjärvi on erinomainen. Parhaiten haukia löytää vetouistelemalla penkkojen reunoja välivedessä tai pohjan tuntumassa. Hauet pakkautuvat välillä suppeille alueille, jolloin pieneltäkin kaistaleelta voi saada suursaaliin. Lisäksi kalat ovat hyvän kokoisia, kymppikään ei ole mahdottomuus. Kaikuluotain ja karttaplotteri ovat etsimisessä avovesiaikaan arvokkaita apuvälineitä.
Kuva: Jari Tuiskunen
Vetouistelu on varmin tapa päästä kosketuksiin selkävesillä viihtyvien haukien ja taimenten kanssa.
