Kuva: Lapinkoski Outdoor Activities

Jokikalastuskohteet

Suomessa on runsaasti jokivesiä, jotka sopivat kalastukseen. kenties Suomen Lappi on tunnetuin mahtavista joistaan ja lohen kalastuksesta. Kuitenkin, vesirikkaana maana, myös Keski- ja Etelä-Suomessa on paljon tutkittavaa virtaavien vesien kalastajille!

Iijoki

Iijoen virta upeine koskineen ja mutkittelevine kutualueineen halkoo maatamme saaden alkunsa Koillismaan kirkkaista järvistä ja laskien vetensä Perämereen Iin kirkonkylän kohdalla. Pääuoman 370 km:n mittaisella matkalla korkeusero (250 m) muovaa monimuotoisen virtavesiympäristön lukuisille eri eliölajeille. Iijoen omat vaelluskalakannat on onnistuttu tallettamaan viidestä voimalaitospadosta huolimatta. Iijoen taimen, harjus, siika ja lohi ovat kalastuksen kannalta tavoiteltavimpia saaliita.

Kokemäenjoki

Kokemäenjoki alkaa Sastamalan Liekovedestä ja se virtaa 121 km matkan Pihlavanlahden ja Eteläselän kautta Selkämereen. Kokemäenjoen keskivirtaama on 240 m3/s ja pudotuskorkeutta siinä on 57,5 metriä. Kokemäenjoessa on neljä voimalaitosta, joista alin, Harjavallan voimalaitos sijaitsee noin 35 kilometriä jokisuulta ylävirtaan. Kokemäenjoki tarjoaa kokonaisuutena erittäin monipuoliset kalastusmahdollisuudet monen kalalajin urheilukalastukseen. Kokemäenjoen keski- ja yläosan alueilta löytyy runsaasti matkailu- ja virkistyspalveluita.

Kiiminkijoki

Kiiminkijoki kuuluu maamme harvoihin valjastamattomiin jokiin. Pohjanlahden perukkaan Oulun pohjoispuolelle laskeva tummavetinen, 170-kilometrinen Kiiminkijoki on meritaimenten, vaellussiikojen ja merilohen tärkeää elin- ja lisääntymisympäristöä. Kiiminkijoki on kuin luotu rannalta tai kahlaten tapahtuvalle viehekalastukselle. Koskia matkalle mahtuu noin 70 ja useimmat niistä ovat luokitukseltaan helppoja. Yhtenäislupa kattaa koko pääuoman Puolangan Kivarinjärvestä mereen saakka, on kalastus siltäkin osin siis selkeää.

Keski-Suomen kosket

Keski-Suomi on suomalaisen koskikalastajan näkökulmasta varmasti otollisin paikka lähteä hienoja taimenenkalastuskokemuksia hakemaan. Tältä alueelta löytyy lukuisia arvostettuja, luonnonkauniita, hyvin hoidettuja koskikohteita, jossa taimenen saaminen siiman päähän on enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Pitää kuitenkin muistaa, että monilla koskilla noudatetaan vapakiintiötä, joten kalastuslupa on syytä varata etukäteen kalaan pääsemisen varmistamiseksi. Lisäksi taimenen rauhoitus sulkee kalapaikat loppuvuodeksi.

Kymijoki

Kymijoki on Suomen eteläisin lohijoki, joka laskee Kotkan kohdalla itäiseen Suomenlahteen. Kalastuksellisesti kiinnostavimmat ovat alimmat viisi kilometriä joen itäisessä haarassa. Kymijoella kalastetaan kaupunkimaisessa ympäristössä, mutta luonnon rauhassa. Kymijoki on kuuluisa isoista lohista, lähes joka vuosi saadaan yli 15 kilon kaloja. Kymijoella on useita heittolaitureita sekä mahdollisuus myös soutaa lohta. Kalastus Kymijoella kestää parhaimmillaan lähes vuoden ympäri ja leutoina talvina soutualueilla voidaan pyytää meritaimenta koko talvikausi.

Merikarvianjoki

Merikarvianjoki on yksi läntisen Suomen suosituimpia kalastuskohteita. Merikarvianjoen kosket tarjoavat mahtavat puitteet perho- ja viehekalastukseen. Yhtenäisen lupa-alueen pituus on 24 kilometriä, ja matkalle mahtuu lukuisia koski- ja virtapaikkoja, näistä laajimmat koskialueet ovat Lankoski, Puukoski, Stäävit-Vaadinkoski sekä Holmankoski. Kalastuspaikoille on erinomaiset opasteet, ja jokaiselta koskelta löytyy tulipaikka/laavu sekä wc. Liikuntarajoitteisilla kalastajilla on mahdollisuus kalastaa Lankosken ja Puukosken liikuntarajoitteisille sopivilla kalastuspaikoilla. Merikarvianjoella on tarjolla hyvät kalastusmatkailupalvelut.

Simojoki

Pohjanlahden perukkaan laskeva Simojoki on yksi harvoista vapaana virtaavista lohijoistamme. Ranuan Simojärvestä alkunsa saava joki on varsin ”sopivan kokoinen”, jotta sen hallitseminen rannalta heittäen tai kahlaten onnistuu. Joen keskimääräinen leveys ja syvyys ovat sellaisia, että varsinkin matalalla vedellä kosket pystyy paikoin kahlaamalla ylittämään. Simojoki on ainoa kokonaan Suomen rajojen sisällä virtaava jokivesistö, josta löytyy oma, luontaisesti lisääntyvä lohikanta. Simojoen koko, virtaama ja runsaat kosket tarjoavat erityisen hienot puitteet perhokalastajalle.

Tenojoki

Suomen pohjoislaidalla virtaava Tenojoki on Euroopan paras lohijoki. Joka kesä onnekkaimmat Tenon kalastajat onnistuvat väsyttelemään yli 20 kilon painoisen jättiläisen. Koko Suomen ja Norjan yhteinen jokiosuus on yhtä lupa-aluetta. Perho- ja venekalastusta voi harjoittaa koko alueella lukuun ottamatta niiden sivujokien suita, joihin lohi nousee. Lusikoilla ja vaapuilla heittokalastukseen tarkoitetut lupa-alueet ovat Alakönkään ja Yläkönkään koskien tuntumassa ja Inarijoella Matinkönkäästä ylöspäin. Sulavalinjaisia Tenon veneitä, joita on kevyt soutaa kovassa virrassa, voi vuokrata alueen matkailuyrittäjiltä.

Tornionjoki

Tornionjoki on lähes luonnontilainen iso virta Suomen ja Ruotsin rajalla. Tornionjoki on Euroopan suurin vapaasti virtaava lohijoki ja viime vuosina saaliit ovat kääntyneet jyrkkään nousuun. Se on perinteinen kulkuväylä Lapin perukoille ja jokivarressa puhutaankin usein vain Väylästä. Parhaaseen lohen nousun aikaan suosituimmilla koskilla on ruuhkaa. Halutessaan Tornionjoella voi kuitenkin kalastaa rauhassa. Kolarista ylöspäin joki jatkuu Muonionjokena, jonka latvat ulottuvat Käsivarren erämaan sydämeen aina Lätäsenon ja Rommaenon latvoille. Siellä sijaitsevat maailmanluokan suurharjusalueet.

Vantaanjoki

Vantaanjoki on noin sata kilometriä pitkä joki, joka saa alkunsa Riihimäeltä. Joki virtaa kuuden kunnan alueella laskien Itämeren Suomenlahteen Helsingin kohdalta. Vantaanjoki on luonnostaan savisamea, mutta joen keskivaiheilta latvoille voi vesi olla kesäisin kirkastakin. Joen latvaosalla Riihimäen Käräjäkoskella kalastus on lähes purokalastusta. Alavirtaan joen leveys ja virtaama kasvaa ja kalastuspaikat suurenevat pituudeltaan ja leveydeltään.Joki lukeutuu merkittävimpiin Suomenlahteen laskeviin meritaimenjokiin. Vedenlaadun paraneminen ja koskikunnostukset ovat luoneet hyvät edellytykset kalastukselle sekä kalakantojen kasvulle. Lohi ja meritaimen ovat alkaneet lisääntyä luontaisesti, ja vaelluskaloilla on nykyään mahdollisuus nousta pääuomaa joen latvoille asti.

Juutua & Ivalojoki

Inarinjärveen laskevat Juutuanjoki ja Ivalojoki ovat pohjoisen Suomen kuuluja erämaavirtoja, joiden varrella kalastaja voi kokea suuren, villin taimenen tärpin. jos Suomen Lapista pitäisi nimetä yksi joki, jossa on mahdollisuudet todella suureen järvitaimeneen, sellainen olisi ilman muuta Inarinjärveen laskeva Juutua. 12 kilometrin mittainen ja koskiosuuksiltaan noin 30–120 metrin levyinen, korkeiden vaarojen ja upeiden valoisten mäntykankaiden halki uomansa uurtanut suurvirta on Inarin taimenen tärkein kutujoki. Maineikkaiden kulta-alueiden halki kulkeva ja Inarinjärven eteläpäähän laskeva Ivalojoki on toinen Inarin taimenen tärkeistä kutupaikoista. Metsähallitus myy joelle lupia kiintiöidysti, joten varaaminen hyvissä ajoin kannattaa. Ritakoski-Hammaskoski-välisellä alueella sallitaan pelkästään perhokalastus, muualla myös uistinkalastus.

Kitka, Kuusinki & Oulanka Kuusamon taimenjoet

Kuusamon kolme tunnettua taimenjokea, Kitka-, Oulanka- ja Kuusinkijoki tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden kalastaa suurtaimenta Suomessa. Kitkajoen suurtaimenet ja saapasvarren mittaiset harjukset ovat yllättäneet monet kalastajat. Kalastuksen ja jokivarressa liikkumisen vaikeus tekevät kalastajasta nöyrän Kitkan ystävän. Kuusinki on Kuusamon kolmesta suurtaimenjoesta kooltaan ja vesimäärältään pienin, mutta ei missään nimessä vähäisin. Kuusingin taimen on villi ja vapaa, uskomaton taistelija siiman päässä ja niin ovela, ettei sen koukuttaminen ole koskaan helppoa. Oulankajoelta löytyvät Kuusamon parhaimmat hiekkarannat leveällä ja hitaasti virtaavalla jokialueella. Joki virtaa keskellä maamme kauneinta erämaata, mutta silti kohtalaisen hyvien kulkuyhteyksien päässä

Ruunaan kosket

Ruunaa sijaitsee Itä-Suomen erämaamaisemissa. Noin 16 km mittainen koskialue järvineen tarjoaa monia erilaisia kalastusmahdollisuuksia. Alueella voi aistia luonnon rauhan ja kokea, millainen on itäsuomalainen puhdas luonto. Ruunaan voi sanoa olevan yksi Suomen eniten kalastuspaikkoja tarjoavista retkeilykohteista. Vaikka Ruunaa sijaitsee syrjässä aivan Venäjän rajan tuntumassa, kulkeminen alueella on vaivatonta. Lähelle kalapaikkoja pääsee hyvin hoidettuja metsäautoteitä ajaen, ja patikointi koskien varrella tapahtuu hyvin merkittyjä polkuja pitkin. Ruunaalla on monipuolinen palvelutarjonta. Voit varata eritasoista majoitusta edullisesta aittamajapaikasta aina tasokkaaseen mökkiin. *Ruunaan kosket välijärvineen kuuluu Metsähalllituksen vapakalastusalueeseen nro 7525, jossa kalastamiseen tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi kohdekohtainen kalastuslupa.

KALASTUS RUUNAALLA

Kemijoki
Suomen pisin joki Kemijoki saavuttaa meren Kemin kaupungin kohdalla Pohjanlahden perukassa. Joidenkin laskujen mukaan pituutta joella on noin 550 kilometriä, alkaen pieninä puroina Venäjän ja Suomen Lapin puolelta, taittaen taivalta tiettömissä erämaissa ja varsinkin alajuoksullaan entistä enemmän myös ihmisen muokkaamassa ympäristössä. Vuonna 1949 lähelle jokisuuta valmistunut Isohaaran voimalaitos on saanut seurakseen 20 muutakin voimalapatoa, joiden vuoksi suuri osa koskista on hautautunut patoaltaiden alle. Rakentaminen tuhosi samalla Euroopan tuottoisimpiin kuuluneen joen lohikannan, mitä on sittemmin pidetty hengissä voimaperäisillä poikasistutuksilla. Kemijoen tunnetuin kalapaikka on alajuoksu Isohaaran voimalan alapuolella. Alueella tavoitellaan meritaimenta ja lohta etenkin vaappuja soutamalla, mutta myös rannalta heittäminen on mahdollista. Huomattavasti pienimuotoisempaa ja erähenkisempää kalastusta pääsee kokemaan Kemijoen latvoilla.

KALASTUS KEMIJOELLA