| Tyyppi: | Joet |
| Pituus: | 550 km |
| Saalislajit | |
| Ahven | |
| Harjus | |
| Hauki | |
| Järvitaimen | |
| Kirjolohi | |
| Kuha | |
| Lohi | |
| Made | |
| Särki | |
| Säyne | |
| Siika | |
Suomen pisin joki Kemijoki saavuttaa meren Kemin kaupungin kohdalla Pohjanlahden perukassa. Tätä ennen se on virrannut eräiden laskujen mukaan 550 kilometriä, alkaen pieninä puroina Venäjän ja Suomen Lapin puolelta, taittaen taivalta tiettömissä erämaissa ja varsinkin alajuoksullaan entistä enemmän myös ihmisen muokkaamassa ympäristössä.
Vuonna 1949 lähelle jokisuuta valmistunut Isohaaran voimalaitos on saanut seurakseen 20 muutakin voimalapatoa, joiden vuoksi suuri osa koskista on hautautunut patoaltaiden alle. Rakentaminen tuhosi samalla Euroopan tuottoisimpiin kuuluneen joen lohikannan, mitä on sittemmin pidetty hengissä voimaperäisillä poikasistutuksilla. Nykyisin vaelluskalat pääsevät jo Isohaaran ohitse kalatietä pitkin ja toiveissa on, että tulevaisuudessa nousumahdollisuus ulottuu Ounasjokeen saakka.
Kemijoen massiivinen alajuoksu soveltuu erityisesti soutu-uisteluun.
Kemijoen tunnetuin kalapaikka on alajuoksu Isohaaran voimalan alapuolella. Alueella tavoitellaan meritaimenta ja lohta etenkin vaappuja soutamalla, mutta myös rannalta heittäminen on mahdollista. Suurimmat lohet ovat painaneet yli 20 kiloa, joten kevyin välinein ei kannata liikkeelle lähteä. Kesä-heinäkuu on otollisin ajankohta kirkkaan nousulohen nappaamiselle, kun taas taimenia saattaa tavoittaa jo huhtikuussa.
Huomattavasti pienimuotoisempaa ja erähenkisempää kalastusta pääsee kokemaan Kemijoen latvoilla. Metsähallituksen isännöimät Kairijoki, Kemihaara ja Raudanjokeen kuuluva Vikaköngäs tarjoavat järvitaimenen ja harjuksen kalastusta viihtyisässä ympäristössä. Kairijoella ja Kemihaarassa lajistoon kuuluu myös pieni mutta pippurinen Amerikantuliainen puronieriä.
Puronieriä on tavallinen saalis Kemijoen latvoilla. Koska tämä vieraslaji kilpailee vakavasti taimenen kanssa, puronieriät kannattaa ottaa aina ruoaksi.
Ounasjoki
Ounasjoki on Kemijoen merkittävin sivujoki. Se yhtyy emävirtaan Rovaniemen kaupungin kohdalla. Enontekiön Ounasjärvestä alkava 300 kilometrin mittainen joki on kokonaan rauhoitettu voimalarakentamiselta, joten sen noin sata koskea ovat säilyttäneet vapautensa tarjoten monipuoliset mahdollisuudet harjuksen ja taimenen kalastamiselle. Joen suuri koko (leveys enimmäkseen yli 100 m) saattaa kuitenkin tehdä kalastuksesta haasteellista, varsinkin jos vesi on korkealla. Todennäköisimmin olosuhteet ovat otolliset juhannuksesta elokuulle.
Ounasjokeen Meltauksen kylän kohdalla yhtyvä Meltausjoki on sen sijaan huomattavasti pienimuotoisempi ja helpommin hallittava kalapaikka vaikkapa perhokalastuksen ystäville. Harjus ja pyyntikokoisena istutettava taimen ovat vieheenpurijoita täälläkin, toki myös hauki, ahven sekä erilaiset särjensukuiset.
