Kiantajärvi – Y-muotoinen luonnon taideteos

Oulujoen vesistöön kuuluva Kiantajärvi on 188 neliökilometrillään Suomen 23. suurin järvi. Suomussalmen keskustan pohjoispuolella avautuva melko sokkeloinen, Y-kirjaimen mallinen luonnon taideteos on suurimmalta pituudeltaan lähes 50 kilometriä. Sen itäisin haara ulottuu vain parin kilometrin päähän Venäjän rajasta. Saaria on järven eteläpäässä niukasti, pohjoisessa huomattavasti enemmän. Erämaisia rantoja riittää.

Pohjamuodoiltaan Kianta on varsin vaihteleva. Useita pitkulaisia, yli 30 metriin sukeltavia syvänteitä esiintyy varsinkin Kiekki-, Horsma- ja Niskanselän alueella, ja monet penkoista ovat profiililtaan jyrkkiä. Myös syvän keskellä kohoavia patteja löytyy helposti ahvenenpilkkijän ja jigikalastajan tarpeisiin.

Kalavetenä Kiantajärvi on varsin suosittu. Tavoitelluimpia lajeja ovat järvilohi ja taimen, jotka kasvavat vahvan muikkukannan ansiosta nopeasti usean kilon painoisiksi. Säännölliset istutukset takaavat pyydettävää riittävän. Myös luontainen taimenkanta on kohtuullisen vahva, laskeehan järveen Hossanjoen lisäksi useita pienempiäkin taimenjokia.

Kalastustavoista vetouistelu on Kiannalla ylivoimaisesti suosituin ja myös tehokkain tapa jalosaaliin saamiseksi. Useimmat kalastajat suuntaavat keskeiselle Kiantajärvelle Kiekki- ja Horsmanselälle, mutta myös keskustaajaman edustalla oleva Niskanselkä on antanut hyviä kaloja. Järvilohta haetaan ennen muuta syvänteiden päältä selkävesiltä, kun taas taimen löytyy herkemmin saarten ja selkämatalikkojen tuntumasta. Kesällä uistinta saa vetää syvältä, kylmän veden aikaan toimii pintaveto parhaiten. Käytetyimpiä vieheitä ovat muikkua väreiltään ja malliltaan jäljittelevät vaaput sekä täkyraksit.

Kuva: Ismo Kolari 

Hiekka- ja sorarannat ovat tyypillisiä Kiantajärvellä.

Hiekka- ja sorarannat ovat tyypillisiä Kiantajärvellä.

Lohikalojen lisäksi Kiannasta voi vieheeseen napata vanttera hauki, napakan kokoinen ahven ja nykyisin entistä suuremmalla todennäköisyydellä myös kuha. Isompaa ahventa sekä myös haukea haetaan selkäpakkojen laidoilta ja päältä, esimerkiksi Hietaselällä otollisia matalikkoja on runsaasti. Kuhaa kannattaa etsiä tasaisemmilta 2–5 metrin syvyysalueilta, ja kun ensimmäinen tärppää, merkitään paikka plotteriin ja ryhdytään pommittamaan sitä tarkemmin. Kuhaa löytyy melko hyvin muun muassa Pärsämönselältä.

Suomussalmen alueelta löytyy myös paljon muita hyviä kalavesiä – mm. Hossa ja Korvua-Näljänkäjoki – kalastus- ja lomamatkan kohteeksi.