Kapea, mutta lähes 30 kilometrin pituinen Ähtärinjärvi on Etelä-Pohjanmaan toiseksi suurin järvi. Se sijaitsee Suomenselän vedenjakaja-alueella ja toimii lähtöaltaana Kokemäenjoen reitin vesille, joita järveen on kerääntynyt syvimmillään noin 28 metrin vahvuudelta.
Erinomainen kuhavesi
Valuma-alueen turveperäisen maaperän johdosta Ähtärinjärven vesi on luontaisesti humuspitoista. Tummavetisen ja pohjanmuodoiltaan vaihtelevan järven syvyyksissä esiintyykin poikkeuksellisen vahva kuhakanta, joka ei jätä kesäiltana uistelijaa tai jigikalastajaa ilman tapahtumia. Järven puolivälissä sijaitsevan Ollikkalansaaren lähitienoot kuulee usein mainittavan kohtaamispaikkana sen suuren messinkikyljen kanssa. Toki Ähtärinjärvi tarjoaa ottipaikkoja koko pituudeltaan ja erityisesti salmikapeikot tuntuvat keräävän kuhia.
Ähtärinjärvi on huippuhyvä kuhavesistö
Vaikka kuha lienee järven tavoitelluin kalalaji, ei järeät ahvenparvet tai suuret hauetkaan loista poissaolollaan. Erityisesti kookkaat ahvenet tuntuvat runsastuneen viime vuosina, mikä näkyy järvellä järjestettävien pilkkikilpailujen saalispusseissa sekä jigikalastajien kylmälaukuissa. Kokeilemisen arvoisia ahvenpaikkoja löytyy Toikonsaaren ja Vääräsärkän ympäristöistä. Selkävesillä tapahtuvaan kuhan uisteluun saattaa tuoda sähköisen yllätyksen myös taimen. Lahtivesissä onkijan saalis karttuu myös lahnoilla ja särjillä.
Yhteisluvalla vaivatonta kalastusta
Ähtärinjärvelle myydään koko järven kattavaa viehekalastuslupaa, jolla uistelu on sallittua ilman vaparajoituksia. Saman kalastusluvan piiriin kuuluu myös muita Ähtärin suurimpia järviä. Veneenlaskupaikkoja löytyy rannoilta useampia eikä lähialueen majoituspaikoistakaan ole puutetta. Myös Ähtärin kaupungin palvelut löytyvät järven eteläpäästä.
| Tyyppi: | Järvi |
| Alue | 39 km² |
| Pituus: | 28 km |
| Rantaviiva: | 120 km |
| Keskisyvyys | 5 m |
| Suurin syvyys : | 27 m |
Saaliskalalajit: Ahven, Hauki, Kuha, Lahna, Made, Särki, Siika
