| Tyyppi: | Joet |
| Pituus: | 85 km |
| Saalislajit | |
| Ahven | |
| Harjus | |
| Hauki | |
| Kirjolohi | |
| Kuha | |
| Lahna | |
| Lohi | |
| Meritaimen | |
| Särki | |
| Säyne | |
| Siika | |
| Sorva | |
| Toutain | |
Kymijoki on Suomen eteläisin lohijoki, joka laskee Kotkan kohdalla itäiseen Suomenlahteen. Kalastuksellisesti kiinnostavimmat ovat alimmat viisi kilometriä joen itäisessä haarassa. Kymijoella kalastetaan kaupunkimaisessa ympäristössä, mutta luonnon rauhassa.
Kymijoen lohien keskipaino on ollut viime vuosina kuuden kilon luokkaa, ja joka vuosi saadaan yli 15 kilon kaloja. Ennätyslohesta – 35 kiloa – on kuitenkin aikaa jo yli sata vuotta. Kalastuskausi Kymijoella kestää parhaimmillaan lähes vuoden ympäri ja leutoina talvina soutualueilla voidaan pyytää meritaimenta koko talvikausi.
Kymijoella on useita heittolaitureita.
Kalasesonkia koko vuosi
Vuodenkierto Kymijoella alkaa huhtikuussa meritaimenen nousulla. Sitä kestää kesäkuulle saakka, jolloin laji vaihtuu loheksi. Kirjolohta istutetaan toukokuun alussa ennen lohen nousua. Lohisesonki alkaa kesäkuun lopussa ja jatkuu elo-syyskuulle. Korkeakosken haarassa ei ole syysrauhoitusta ja siellä loka-marraskuu on erinomaista lohi- ja taimenaikaa.
Lohta kalastetaan Kymijoella lusikoilla, vaapuilla ja putkiperhoilla. Suosittuja ovat punamustat ja kirkkaat värit. Perhoa heitetään paljon spinfluga-tyylillä isojen painojen kanssa.
Paras toutainsesonki on toukokuulta elokuulle. Vesien lämmetessä monikiloiset kalat saavat lähes lohen veroiset voimat, ja kalastaja voi lohia odotellessa kokea melkoisia elämyksiä tämän ison särkikalan kanssa.
Syksyllä jokeen nousee isoa siikaa. Siiman päähän paino, mato pariin koukkuun sivutapsiin, ja yli kilon vonkale on mahdollinen.
Siikakoski on kalastettavissa perhovavalla myös korkean veden aikaan.
Kalamajalta kala-apajille
Alajuoksullaan itäinen päähaara jakaantuu kahteen alahaaraan, Langinkoskeen ja Korkeakoskeen. Langinkosken merkittävimmät kalapaikat ovat alavirrasta lukien Langinkoski, Siikakoski, Ruhavuolle ja Koivukoski. Langinkosken rannalla on yhä alkuperäisessä asussaan keisarillinen kalamaja, jota Venäjän viimeiset tsaarit käyttivät kalamatkoillaan.
Langinkoski on varattu pelkästään perhokalastajille, ja sitä pidetään Etelä-Suomen parhaana meritaimenkoskena. Ruhavuolle on suosittu perhokalastuspaikka; vilkkaasti virtaava syvä virtaosuus, josta nousee vuosittain suuri määrä isoa kalaa.
Siikakoski ja sen alapuolinen Kokonkoski ovat joen keskeisiä kalastuspaikkoja ja erityisen hyvää meritaimenaluetta. Alueelta löytyy myös rauhallisia koskiosuuksia, joissa kalastuspaine on pieni.
Langinkosken haaran ylin koski on Koivukoski, jonne pääsee kalaan vain oppaan kanssa.
Kymijokeen nousee kookasta lohta.
Kavereiden kanssa kalaan
Joen toinen parin kilometrin mittainen alahaara johtaa Korkeakoskelle. Voimalaitoksen alla lienee koko joen suosituin kalastusalue, Korkeakosken heittolaituri. Täällä pääsee harvoin kalastamaan yksin, mutta toisaalta alue on myös joen saalisvarmimpia.
Korkeakosken keskiosan soutualueella on erinomaisia ottipaikkoja, ja täältä nostetaan vuosittain lukuisia jättilohia ja komeita meritaimenia.
Monipuolinen Keski-Kymi
30 km jokisuusta, Anjalankosken kaupungin kupeesta alavirtaan, alkaa Keski-Kymin erityiskalastusalue, jonne nousee jonkin verran lohta ja meritaimenta. Koskenalusjärven ja Ahvionkosken välisellä 17 km:n pituisella jokiosuudella on hyviä paikkoja hauen, kuhan, toutaimen ja kirjolohen kalastukseen. Alueella voi kalastaa heittokalastuksen ja soutu-uistelun ohella myös moottoriuistelemalla.
Luonnonrauhaa keskellä kaupunkia
Kymijoki on vehmasta ja vehreää eteläsuomalaista jokiluontoa. Joki polveilee halki viljelymaiden ja metsien. Vesi on lievästi sameaa, mutta laadultaan hyvää. Voimalaitokset säätelevät vedenpinnan korkeutta.
Kalastajille on jokivarressa hyvä palveluvarustus; heittolaitureita, tulipaikkoja ja ruokailumahdollisuuksia. Parhaaseen lohisesonkiin suosituimmilla pyyntipaikoilla pitää varautua kalastajien paljouteen.
