”Sokkeloiset saaristot muodostavat loputtomia vesistölabyrintteja. Järvilohet jahtaavat muikkuja laajoilla ulapoilla, ja hauet ja kuhat uiskentelevat karien kupeilla. Hiljaisuus on rikkumaton kun norpan pää ilmestyy veden pintaan. Saimaa on Suomen luonnon kallein aarre.”
Euroopan neljänneksi suurin järvi Saimaa lainehtii Itä-Suomessa Lappeenrannan ja Joensuun kaupunkien välissä lähes 200 km pitkänä monimuotoisena vesistöketjuna. Kalastajalle laaja vesistö ja sen tuhannet saaret ja luodot tarkoittavat rajatonta kalapaikkojen määrää.
Saimaa koostuu monista salmien ja kapeikkojen yhdistämistä suurista vesialueista. Ne tunnetaan myös omannimisinä järvinään, vaikka ne ovatkin kaikki veden pinnaltaan samassa tasossa. Saimaan keskeisimmät osat ovat Suur-Saimaa, Pihlajavesi, Haukivesi, Puruvesi, Orivesi ja Pyhäselkä.
Haukea helteillä virranpielistä
Hauki, kuha ja ahven ovat Suomen suurimman järven tärkeimmät saalislajit, ja niitä tavataan koko vesistön alueella. Lukemattomat lahdet, niemet ja karikot ovat hyviä kalastuspaikkoja. Saimaalla ison hauen voi tavoittaa heittokalastusvälineillä kesähelteilläkin alueelle tyypillisistä virtaavista kapeikoista ja niiden virranpielistä, joissa myös isot ahvenet viihtyvät salakoita jahdaten.
Virtapaikat, kuten Kyrönsalmi Savonlinnassa Olavinlinnan kupeessa, ovat hyviä kuhapaikkoja. Niistä kuhaa tavoitellaan veneestä käsin pilkkimällä.
Saimaaseen jäi elelemään jääkauden jäljiltä reliktinä lohen järvimuoto eli Saimaan lohi. Järvilohikantaa pidetään yllä istutusten avulla. Järvilohelle on laadittu hoitostrategia, jolla kalastusta pyritään ohjaamaan. Etelä-Saimaan ja Puruveden selkäsaarten karuilla rannoilla tavataan harjusta. Saimaan nieriän viimeinen luonnonkanta elää harvalukuisena läheisellä Kuolimo-järvellä.
Suurkalajahtiin Suur-Saimaalle
Suur-Saimaa Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien edustalla on Saimaan eteläisin ja suurin osa-alue (1 377 km²). Ahven, hauki, järvitaimen, järvilohi, kuha, erilaiset särkikalat ja harjus ovat alueen saalislajeja.
Toisen Salpausselän harjumuodostelma Kyläniemi jakaa Suur-Saimaan selkäalueen kahtia. Kyläniemen eteläpuolinen Etelä-Saimaan alue on rikkonainen ja siellä on muutama suurempi selkä. Etelärannalle ominaisia ovat avoimet lahdet. Kyläniemen pohjoispuoli on syvempää aluetta ja järvilohet vaeltavat sinne Joensuusta saakka yli 200 km. Saimaan syvin kohta löytyy alueen luoteisosasta Yövedeltä.
Norppa polskii kansallispuistoissa
Savonlinnan eteläpuolella on sokkeloinen saarten rikkoma Pihlajavesi ja siitä Varkauteen jatkuu pitkänomainen ja runsassaarinen Haukivesi. Linnasaaren kansallispuisto kattaa suurimman osan laajaa Haukivettä. Maailman uhanalaisin hylje, Saimaan norppa, asustaa näillä rauhallisilla alueilla. Pihlajaveden ja Haukiveden alueet ovat hyvää hauki-, ahven- ja kuha-aluetta.
Saimaan toinen haara erkanee Haukivedeltä itään Joutenveden alueelle, jonka saarilabyrintti on kaunista ja asumatonta järvierämaata ja kalaisaa aluetta. Sen itäpuolella on jylhä ja sokkeloinen Kolovesi kansallispuistoineen.
Ahvenköriläitä kirkkaalta Puruvedeltä
Saimaan vesi on puhdasta ja väriltään hieman ruskeaa. Pääreitistä sivussa olevalla Puruvedellä vesi on kuitenkin kristallinkirkasta. Siellä pohjan voi nähdä aurinkoisella ilmalla jopa yli 10 metriin. Puruveden saalislajeja ovat isot ahvenet, harjukset, taimenet ja järvilohet.
Puruveden lahtivesillä ja selkäkarikoilla on hyvin haukea ja niitä tavoittaa myös selkävesiltä syvätakiloilla. Jopa kaksikiloiset arat säyneet liikkuvat parvissa tuikkien pintaan matalikoilla ja rantavesissä. Hummonselällä järjestetään joka kesä vuorokauden mittainen Puruveden Lohikuninkuus -soutukalastuskilpailu, joka on Suomen vanhin ja suurin uistelukilpailu.
Meteoriitin kraatteri Paasselällä
Saimaan pohjoisimmat suuret selkäalueet Orivesi ja Joensuun eteläpuolinen Pyhäselkä ovat vähäsaarisia. Alueen eteläosan syvän, pyöreämuotoisen ja saarettoman ulapan Paasselän keskellä on ikivanha meteoriitin kraatteri.
Oriveden pohjoisosa ja Pyhäselkä ovat hyvää kuha-aluetta. Oriveden Samppaanselältä itään Kiteen suuntaan vesistö on matalaa ja karikkoista hauki- ja kuha-apajaa. Pyhäselän parhaat kuha- ja ahvenalueet ovat matalalla länsirannalla.
Saimaan rannoille tyypillisiä ovat mänty- ja kuusimetsät ja kallioiset saaret ja luodot. Laajalta alueelta löytyy monenlaista luontotyyppiä, kuten reheviä lehtoja, hiekkalahtia ja tiheitä kaislikoita.
Suuri Saimaa on loputon seikkailu. Sen ulapoista, saarista ja salmista jokaisen kalastajan ja luontoihmisen tulisi päästä edes kerran elämässään nautiskelemaan.
Tietoa vesistöstä:
| Tyyppi: | Järvet |
| Pinta-ala: | 4 380 km² |
| Pituus: | 194 km |
| Rantaviivan pituus: | 14 850 km |
| Keskisyvyys: | 10 m |
| Korkein syvyys: | 86 m |
| Saarien lukumäärä: | 13 710 |
Saalislajit: Ahven, Hauki, Harjus, Järvilohi, Taimen, Kuha, Lahna, Made, Särki, Säyne, Siika, Sorva
Muuta
Nieriä on kokonaan rauhoitettu Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella.Järvilohi on rauhoitettu Saimaalla. Rauhoitus ei koske rasvaeväleikattua järvilohta, lukuun ottamatta karttaliitteessä (PDF) (sininen väri) tarkoitettuja alueita 1.6.–31.8.
Saaliskiintiö vapaa-ajankalastuksessa yksi rasvaeväleikattu järvilohi kalastajaa kohti vuorokaudessa.
