Photo: Pielisen Retki

Tyypilliset saaliskalalajit

järvi- ja rannikkovesissä tavattavia yleisiä saaliskaloja ovat hauki, ahven ja kuha. jokivesien tavoitelluimmat kalalajit ovat taimen, harjus ja lohi. Taimenta, nieriää ja harjusta tavataan myös lapin kirkkaissa ja puhtaissa tunturijärvissä. särkikalat, siik ja made ovat tuttuja saaliskaloja koko suomen alueella.

Harjus

Harjus (Thymallus thymallus) on Lapin puhtaiden vesien näyttävä kalalaji. Parhaat harjusvesistöt löytyvätkin pohjoisesta Suomesta. Lapissa harjusta tavataan monesta vesistöstä. Harjus asuttaa niin laajoja jokivesisttöjä, pieniä puropahasia kuin kirkkaita tunturijärviäkin. Merkittäviksi harjusvesistöiksi voidaan luokitella esimerkiksi Tornionjoki ja sen latvavedet, Tenojoki, Inarijärvi sekä Vätsärin ja Kaldoaivin erämaan purot ja pienvesistöt.

Muita tunnettuja harjuskohteita ovat Iijoki, Kemijoki ja Ounasjoki. Yleisesti ottaen isoimmat harjukset löytyvät erämaasta eli jos mieli tekee isoja harjuksia on sen eteen nähtävä vaivaa.

”Jokainen voi saada siiman päähän lohen, mutta kilon harjuksen narraaminen vaatii jo oikeaa taitoa!”

Photo: Shutterstock

Hauki

Hauki (Esox lucius) on monelle kalastajalle tuttu kaveri. Haukea esiintyy koko maassa ja lähes kaikissa vesistöissä. Hauki on ahvenen jälkeen toiseksi yleisin saalislaji Suomen alueella.

Itämeren rannikko ja koko järvialue luokitellaan hyväksi hauenkalastusalueeksi. Haukea voi kalastaa koko avovesikauden ajan, myös talvella. Haukea kalastetaan avovedestä yleisesti heitto- ja vetouistellen. Vieheinä käytetään lusikkauistimia, isoja vaappuja, jerkkejä, haukilippoja ja kalajigejä. Isot tasapainot ja pystypilkit ovat talviajan haukivieheitä.

Minkä lajin kalastuksessa on jokaisella kalastajalla Suomen vesillä mahdollisuus metrisen kalan saamiseen? Tähän ei ole kuin yksi vastaus: Hauki.

Ahven

Ahven (Perca fluviatilis) on Suomen yleisin saaliskalalaji. Kalaa tavataan koko maassa aivan pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta. Lähtipä kalaan merelle, pikku lammille tai isoille järvenselille, siiman päähän on hyvät mahdollisuudet saada nätti ja hyvänkokoinen ahvenen köriläs.

Suomen ahvenkannat ovat vahvat ja ja puolen kilon – kilon ahvenia uiskentelee Suomen vesissä laajasti. Tiesitkö, että ahven on myös Suomen kansalliskala?

On lähes mahdotonta, että kalaretkellä Suomessa ei saisi ahvenia. Edellytyksenä ahvenen narraamiseen on, että vieheessäsi on koukku.

Photo: PG Fishing Guide

Photo: Pielisen Retki

Kuha

Suomen parhaat kuhavedet löytyvät Etelä- ja Keski-Suomen järvialueelta, Suomenlahdelta ja Saaristomereltä. Tummavetiset ja savisameat vesistöt ovat parhaita kuhavesiä, mutta kuhaa tavataan myös kirkasvetisissä järvissä.

Kuha (Zander lucioperca) elää Suomessa levinneisyysalueensa äärirajoilla. Koko maailman pohjoisin kuhajärvi on Kemijärvi. Viime vuosien lämpimät kesät ovat vahvistaneet luontaisesti lisääntyviä kuhakantoja, ja saaliit ovat kasvaneet merkittävästi. Kuhasta on tullut haluttu saaliskala ja lisäksi kala on äärimmäisen hyvä ruokakala ja helppo käsiteltävä.

Kuhaa voi kalastaa niin järviltä, mereltä kuin virtavesistäkin. Kuhaa tavataan yli tuhannesta eri järvikohteesta.

Lohi

Villiä luonnossa lisääntyvää lohta (Salmo salar) esiintyy Pohjois-Suomessa Jäämereen laskevissa Teno- ja Näätämöjoessa sekä Itämeren Pohjanlahteen laskevissa Tornion- ja Simojoessa.

Suomen ja Norjan rajajoki Tenojoki on Suomen kuuluisin lohijoki ja tunnettu suurista lohistaan. Tornionjoki on Euroopan suurin luonnontilainen lohijoki. Varteenotettava lohijoki on myös Simojoki, joka virtaa täysin Suomen rajojen sisäpuolella.

Viime vuosina lohenkalastusta on säännelty voimakkaasti. Tenojoella lohi on jouduttu rauhoittamaan kalastukselta välillä kokonaan kannan elpymistoimien vuoksi. Esimerkiksi vuodet 2020-2024 lohenkalastus Tenolla oli täysin kielletty. Vastuullinen kalastaja ottaa aina selvää kauden lohitilanteesta ja noudattaa myös lohenkalastuksen rajoituksia.

Eteläisessä Suomessa muun muassa Kymijoki, tarjoaa lohenkalastusta urbaanimmassa ympäristössä. Lohta nousee lisäksi jonkin verran myös Merikarvianjokeen ja Kokemäenjokeen kalastajien saataville.

Itämeren rannikolla lohta kalastetaan vetouistelemalla. Pohjanlahdella paras lohisesonki alkaa toukokuun lopulla ja kestää kesäkuun puoliväliin.

Photo: Lapinkoski Outdoor Activities

Photo: Tapio Gustafsson

Siika

Siika (Coregonus lavaretus) on yleinen saaliskala, jota esiintyy koko maassa. Lohensukuista siikaa tavataan monenlaisissa vesissä: joissa, isoilla ja pienillä järvillä sekä Itämeren rannikolla.

Siika on arka kala ja sitä kalastetaan pienillä perhoilla. Pohjoisen jokikohteissa hyvää sesonkia on kesä-heinäkuu, etelässä siikaa nousee hyvin myös loppusyksystä.

Siikaa kalastetaan eteläisen Suomen järvillä keskikesällä rantavesistä mikrovaapuilla ja talvella pilkillä. Keväällä heti jäiden lähdön jälkeen rannikolla alkaa muutaman viikon kiivas ongintasesonki. Siikaa voidaan myös lipota eli pyydystää haavilla. Suomen kenties tunnetuin lippoamispaikka löytyy Tornionjoen Kukkolankoskelta.

Siiman päässä siika on virkeä ja voimakas taistelija. Monet pitävät siikaa parhaana ruokakalana.

Lahna

Lahna (Abramis brama) on Suomen vesistöjen yleisimpiä kalalajeja. Lahnaa esiintyy Etelä- ja Keski-Suomen järvissä ja rannikon lahtivesissä. Monissa rehevissä järvissä lahna muodostaa huomattavan osan kalabiomassasta.

Lahnaa kalastetaan eniten ongella. Sitä saadaan myös sivusaaliina kuhaa ja ahventa jigatessa. Lahnaa lähdetään onkimaan kesällä sellaisille lahtivesille, jonne tuuli on käynyt monta päivää. Paras sesonki on kesäkuun puolivälistä elokuun loppuun. Lahnaparven saapumisen paikalle paljastavat pintaan nousevat lahnaruohot ja kaasukuplat kalojen siilatessa ravintoa pohjamudasta.

Lahna on erinomainen savu- ja uunikala.

Photo: Tapio Gustafsson

Photo: Petteri Kontila

Nieriä

Nieriää (Salvelinus alpinus) eli rautua tavataan lähinnä pohjoisimman Lapin tunturijärviltä sekä Inarijärveltä ja Kilpisjärveltä. Lisäksi sitä esiintyy harvalukuisena Saimaan vesistössä.

Tunturijärvillä perho ja lippa ovat varmimmat vieheet rautujen narraamiseen. Sesonki alkaa heti jäiden lähdön jälkeen – aikaisintaan kesäkuun lopussa – ja saalista saadaan rannalta heittämällä. Syöntihuippuja ovat varhainen aamu ja ilta.

Rautu on viileiden vesien kala, jonka tavoittaa kesäaikaan isoista järvistä vetouistelemalla lusikkauistimilla 10–30 metrin syvyydestä. Rautu voi napata myös pinnemmasta, etenkin viileän veden aikaan.

Nieriä on herkullinen kala graavattuna, paistettuna tai savustettuna. Parhaimmalta se maistuu nautittuna Lapin erämaajärven rannalla.

Kutuasuinen nieriä on Suomen kaunein kala. Punavatsainen koirasnieriä on komea ilmestys. Vain harvat ja valitut pääsevät sen näkemään.

Taimen

Villiä luonnossa lisääntyvää järvitaimenta (Salmo trutta) esiintyy lähinnä Lapissa, tunnetuimpina kohteina Inarijärvi ja Kuusamon joet. Alkuperäisiä kantoja on jäljellä noin 30 ja niistä suurin osa uhanalaisia. Istutusten ansiosta järvitaimen on yleinen saalislaji eri puolella Suomea. Taimenen eteen tehdään myös paljon arvokasta kunnostustyötä eri puolilla Suomen virtavesiä ja hyvä niin!

Vvastuullinen kalastajan on hyvä välttää lohikalojen kalastusta kesäkuumalla, jolloin kala altistuu suurelle rasitukselle. Taimenen kalastusta koskikohteissa tulisi välttää jos veden lämpötila on reilusti yli 20 astetta.

Taimen on monen kalastajan suosikkikala. Pilkkukylkinen voimanpesä on villi taistelija ja hyppää herkästi ilmaan kesken väsyttelyn. Taimenta voi kalastaa sekä joelta, järveltä että rannikolta.

Photo: Matt Harris / Kellankoski