Tyyppi: | Joet |
Pituus: | 101 km |
Saalislajit | |
Ahven | |
Harjus | |
Hauki | |
Kirjolohi | |
Lahna | |
Lohi | |
Meritaimen | |
Särki | |
Säyne | |
Siika | |
Sorva |
Vantaanjoki on noin sata kilometriä pitkä joki, joka saa alkunsa Riihimäeltä. Joki virtaa kuuden kunnan alueella laskien Itämeren Suomenlahteen Helsingin kohdalta.
Vantaanjoki on luonnostaan savisamea, mutta joen keskivaiheilta latvoille voi vesi olla kesäisin kirkastakin. Joen latvaosalla Riihimäen Käräjäkoskella kalastus on lähes purokalastusta. Alavirtaan joen leveys ja virtaama kasvaa ja kalastuspaikat suurenevat pituudeltaan ja leveydeltään.
Joen keskivaiheilla (Hyvinkää-Nurmijärvi) on useita luonnoltaan hyvin vehreitä ja lehtomaisia kalastuskohteita. Nämä kohteet ovat rauhallisia, ja joella voi kalastaa päivän näkemättä muita kalamiehiä. Kalastuskohteilla on vapaasti käytössä olevia tulipaikkoja.
Vantaanjoen alaosa (Vantaa – Helsinki alue) kulkee lähellä suuria asutuskeskuksia. Urbaanista sijainnista huolimatta täällä kokee olevansa lähellä luontoa, joskin sijainnin vuoksi kohteissa on usein muitakin kalastajia. Vantaanjoki on helposti saavutettavissa pääkaupunkiseudulla; välimatkat ovat lyhyet ja alaosan kalastuskohteille pääsee vaivatta myös julkisella liikenteellä.
Joki lukeutuu merkittävimpiin Suomenlahteen laskeviin meritaimenjokiin. Vedenlaadun paraneminen ja koskikunnostukset ovat luoneet hyvät edellytykset kalastukselle sekä kalakantojen kasvulle. Lohi ja meritaimen ovat alkaneet lisääntyä luontaisesti, ja vaelluskaloilla on nykyään mahdollisuus nousta pääuomaa joen latvoille asti. Lisäksi vesistöalueella on useita erityiskalastusalueita, joihin istutetaan arvokalaa.
Vantaanjoen suosituimpia kalastuskohteita ovat muun muassa Nukarinkoski, Myllykoski, Vantaankoski, Pitkäkoski ja Vanhankaupunginkoski. Vantaanjoen suurin sivujoki on Keravanjoki. Pituutta sillä noin 65 km. Joen alaosassa sijaitseviin Kirkonkylänkoskeen ja Tikkurilankoskeen on rakennettu kalaportaat, joita pitkin lohi ja meritaimen pystyvät nousemaan jokea ylös aina Haarajoen padolle Järvenpäähän asti.
Vantaanjoen vesistöalueelle myydään vuosittain yli 6 000 kalastuslupaa ja kalasaalista saadaan yli 20 000 kiloa. Tavoitelluin saalis on taimen ja yleisimpiä saaliskaloja ovat kirjolohi, hauki ja ahven. Saaliiksi saattaa saada myös esimerkiksi lohta, harjusta sekä erilaisia särkikaloja.
Vantaanjoen vesistön koskissa kalastamiseen tarvitaan aina paikallinen kalastuslupa valtion kalastonhoitomaksun lisäksi, sillä Vantaanjoki luokitellaan lohijoeksi. Lisätietoa Vantaanjoen ja sen suurimman sivujoen Keravanjoen kalastuskohteista löydät Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen tuottamista esitteistä. Kalastuslupia saa alueen kalastuskuntien myyntipaikoista, joiden tiedot löytyvät edellä mainituista esitteistä.