| Tyyppi: | Järvet |
| Pinta-ala: | 894 km² |
| Pituus: | 93 km |
| Rantaviivan pituus: | 1 718 km |
| Keskisyvyys: | 10 m |
| Suurin syvyys: | 61 m |
| Saarien lukumäärä: | 1 259 |
| Saalislajit | |
| Ahven | |
| Harjus | |
| Hauki | |
| Järvilohi | |
| Järvitaimen | |
| Kuha | |
| Lahna | |
| Made | |
| Särki | |
| Sorva | |
| Säyne | |
| Siika | |
Hiekkarantaiset harjusaaret halkovat Pielisen selkiä.
Ukko-Kolin puuttomalta kalliohuipulta avautuu Suomen tunnetuin kansallismaisema. Pielisen pitkulainen ulappa ja harjusaarten ketju hivelevät silmää. Kalastajalle tulee kuitenkin nopeasti kiire laskeutua alas huipulta, sillä hän on nähnyt pinnan alla häivähdyksen ison kalan varjosta.
Joensuun pohjoispuolella Juukan, Nurmeksen ja Lieksan välissä lepäävä Pielinen on Suomen neljänneksi suurin järvi. Pielinen on monipuolinen kalastuskohde. Se on erinomainen hauki- ja kuhajärvi, mutta samalla järvilohen ja taimenen kotipaikka.
Isoja haukia ja hyvin kuhaa
Järvessä on runsaasti isoa haukea, ja yli 10-kiloisia yksilöitä saadaan vuosittain. Hyviä haukialueita ovat järven lahtivedet ja saaristoalueet. Suurhauen tavoittaa myös järven ulapalta ja matalikkojen kupeista. Pielisellä on paljon laajoja kivikkoisia matalikkoja. Nurmeksen ja Lieksan alueella sekä järven eteläosassa riittää mainioita lahtivesiä.
Selkävesien matalikkojen reunat ovat hyviä kuha-alueita. Kuha viihtyy hyvin Pielisen tummahkossa vedessä, ja suurimmat kuhat ovat monikiloisia. Loppukesällä päiväsaikaan saalista antava kalastustapa on kuhanpilkintä 4–10 metrin syvyydestä.
Ahventa nousee Pielisestä mukavasti, ja tiheän muikkukannan ansiosta myös isoja kyrmyniskoja tavataan.
Kuva: Karelia Expert Matkailupalvelu Oy / Keijo Penttinen
Suurjärvi voi olla peilityyni.
Punalihaista muikkuparvista
Pielisen keskiosan ulappa-alueiden muikkuvedet ovat parasta järvilohen ja taimenen uistelualuetta. Pielisessä oli aiemmin oma järvilohikanta, joka lisääntyi järveen laskevassa Lieksanjoessa. Nykyään järvilohisaaliita ylläpidetään poikasistutuksin.
Pielisen särkikalakannat ovat vahvat, ja onkijat voivat tavoitella niitä lahtivesiltä ja saarten rantavesistä. Pilkillä ja perhoilla voi saada yli kilon siikoja saarten rannoilta. Selkäsaarten rannoilla on harvahko luonnontilainen harjuskanta.
Kuva: Matti Kettunen
Järvilohi on napannut uistimeen.
Suurten saarten ulappa
Pielisessä on monta isoa saarta, ja niistä suurin on Suomen korkein saari Paalasmaa, joka on asutettu. Muita suursaaria ovat Porosaari, Hattusaari ja kapea, yli 11 km pitkä Kynsisaari. Paalasmaan vieressä on kaksi isoa saarta, joilla on varsin omaperäiset nimet: Toinen saari ja Kolmas saari. Suurimmat selät ovat Kojonselkä, Ristiselkä ja Suurselkä.
Pielinen on puhdas, karu ja erämainen järvi, ja sille ominaista ovat jylhät vaaramaisemat mäntymetsineen. Saaret ja rannat ovat kallioiden ja hiekka- ja lehtorantojen täplittämää mosaiikkia. Järven keskiosan länsirannalla sijaitsee Kolin vaarajakso, joka kansallispuistoineen on eräs Suomen tunnetummista luontokohteista. 250 metriä Pielisen pinnan yläpuolelle kohoavan Kolin laella voi käydä ihailemassa kalaisan suurjärven kaunista ulappaa ja saaristoa.
Kuva: Jari Tuiskunen
Houkutteleva kalakarikko Pielisen pitkän ulapan laidalla.
Kesäisin Pielisen yli Kolilta Lieksaan voi mennä autolautalla, ja talvella järven yli kulkee jäätie. Jos olet urheilullinen, voit kiitää järven kalapaikoille potkurilla luistavia kevätjäitä pitkin.
Vesille lähtijän tulee pitää mielessä, että pitkä ja avoin ulappa tekee Pielisestä erityisen alttiin tuulille.
Kuva: Karelia Expert Matkailupalvelu Oy / Keijo Penttinen
Ongella Nurmeksen vesillä.
