Roine, Mallasvesi ja Pälkänevesi ovat Tampereen kaakkoispuolella välkehtiviä kirkasvetisiä altaita. Näiden järvien ulapat ja saaristot tarjoavat mielenkiintoisia kalapaikkoja hauen, kuhan ja ahvenen pyyntiin.
Vesireittiin kuuluvan samalla pinnan tasolla olevan Längelmäveden vedet laskevat Roineeseen Kaivannon kanavan kautta. Kaivanto on virtakalastuspaikka, johon tarvitsee erityiskalastusluvat. Kaivannon alapuoli, jossa virta yhtyy Roineeseen, on tunnettua kuha-aluetta. Hyvässä lykyssä kalastajan siiman päähän voi napata myös kirkas taimen.
Lahtivesiä ja kivikkoisia haukirantoja
Haukea voi tavoitella alkukesällä lahtivesiltä ja kesällä ja syksyllä kivikkorannoilta sekä paikoista, joissa on runsaasti vesikasvustoa. Roineen Tossanselän alueella, Saarikylien salmissa ja Mallasveden länsiosassa on karikoita ja matalikkoja, joiden tuntumassa hauet saalistavat.
Roineen rantaviiva on paikoin hyvin kivikkoinen. Myös matalia ja laajoja kaislikkoalueita esiintyy järven länsirannalla että Saarikylien lahti- ja salmivesillä. Mallasvesi on hyvin kivikkoista erityisesti Valkeakosken edustalla. Pälkäneen suunnalla rantaviiva on tasaisempi. Pirkanmaan isoista järvistä Mallasvesi on vedenlaadultaan parhaita.
Roineella on hyvä kuhakanta ja kuhaa voi tavoitella kesällä syvän veden päältä vetouistelemalla tai jigillä penkkapaikoista. Roineen ja Mallasveden välissä sijaitseva Tossanselkä on tunnettua hyvää kuha-aluetta. Hyvästä kuha-alueesta kertoo jo Tossanselän keskeltä löytyvät karikot nimeltään Kuhakarit ja Kuhakivet. Mallasvedeltä on saatu viime vuosina kookkaita kuhia ja kuhakanta on merkittävästi vahvistunut.
Ahvenköriläitä kesällä ja talvella
Kangasalan ja Pälkäneen järvet ovat varmoja ahvenen kalastuspaikkoja ja tällä hetkellä alueella on myös kookasta, puolen kilon − kilon ahventa, jota voi tavoitella jigillä ja talvella tasapainopilkillä. Talviaikaan näistä kirkkaista järvistä isoa ahventa kannattaa tavoitella pilkillä melko syvältä, 10 metrin molemmin puolin.
Mallasvedellä syvimmät alueet – syvimmillään yli 30 m − ovat Myttäälän ja Äimälän välisellä alueella. Siika kuuluu saalislajeihin ja Mallasvedellä on hyvä lahnakanta. Täpläravun mertapyynti tuottaa tulosta molemmilla järvillä. Järvien selkävesiltä on mahdollisuus tavoittaa myös lohikaloja.
Mallasvedeltä on vesiyhteys Kostianvirran kautta Pälkänevedelle, joka on myös iso kirkasvetinen järvi. Pälkänevesi on luonnonkaunis alue monine saarineen ja kalasto on pitkälti samankaltainen kuin Roineella ja Mallasvedellä. Pälkänevesi on Suomen ensimmäisiä isoja järviä, joissa täpläravusta tuli merkittävä saalis. Järveen istutettiin täplärapu jo 1970-luvulla.
Kangasalan ja Pälkäneen isot järvet ovat olleet kautta aikojen tunnettuja muikkujärviä, joiden muikkukannat ovat jälleen 2010-luvulla nousseet aallonpohjasta. Niinpä petokaloille riittää taas hyvin ravintoa.
Perustietoa vesistöstä:
| Tyyppi: | Järvet |
| Pinta-ala: | 157 km² |
| Pituus: | 29 km |
| Rantaviivan pituus: | 562 km |
| Keskisyvyys: | 7 m |
| Suurin syvyys: | 47 m |
Saalislajit: Ahven, Hauki, Järvilohi, Taimen, Kuha, Lahna, Made, Särki, Siika
