| Tyyppi: | Järvet |
| Pinta-ala: | 145 km² |
| Pituus: | 24 km |
| Rantaviivan pituus: | 160 km |
| Keskisyvyys: | 7 m |
| Suurin syvyys: | 36 m |
| Saarien lukumäärä: | 56 |
| Saalislajit | |
| Ahven | |
| Hauki | |
| Järvitaimen | |
| Kuha | |
| Lahna | |
| Made | |
| Särki | |
| Siika | |
Lappajärven avointa ulappaa.
Halkaisijaltaan lähes puolen kilometrin mittainen meteoriitti törmäsi eteläpohjalaiseen maaperään noin 77 miljoonaa vuotta sitten. Törmäyksen seurauksena syntyi tietysti valtava räjähdys, mutta myös järisyttävän hyvä kalapaikka, Lappajärvi.
https://www.paikkatietoikkuna.fi/published/fi/655baec2-3600-4b01-aaf9-5b0faf85a0d8Syvyyskartta (zoomaa lähemmäs nähdäksesi syvyydet).
Suomen suurimpana kraatterijärvenä tunnettu Lappajärvi on kokonsakin puolesta poikkeuksellinen vesistö Etelä-Pohjanmaalla. Suuri ja vähäsaarinen selkävesialue luo merellistä tunnelmaa vastarannan hävitessä horisonttiin. Syvyyttäkin järvestä löytyy syvimmillään 38 metriä, jota voidaan pitää poikkeuksellisena muuten tasaisilla lakeuksilla.
Kuva: Mikael Luoma
Saalis on lähellä!
Monipuolinen kalasto
Ähtävänjoen vesistöön kuuluvan Lappajärven vesi on valuma-alueen toiminnoista ja maaperästä johtuen rehevähköä ja selvästi humuksen värjäämää. Hämärissä olosuhteissa viihtyvä kuha viihtyykin järvessä erinomaisesti ja saaliit ovat hyviä pyyntitavasta riippumatta.
Myös ahven kasvaa järvessä kookkaaksi ja houkuttelee erityisesti jigikalastajia ja pilkkimiehiä matkojen päästä jahtaamaan vauraita piikkiselkiä savustuspönttöjen täytteeksi. Järven lukuisten matalikkojen rinteet keräävät ahvenparvia suurimpien yksilöiden löytyessä yleensä kuitenkin selkävesien pintakerroksista.
Kuva: Mikael Luoma
Lappajärvi on antoisa pilkkivetenä.
Lappajärvessä esiintyy runsaasti kuoretta ja tällä hetkellä myös muikkua on hyvin. Nämä pienet ja ravintoarvoltaan runsaat kalalajit muodostavatkin järvitaimenelle hyvät kasvun edellytykset. Myös järveen ajoittain istutettavat järvilohi-istukkaat ovat tutkitusti kasvattaneet hartioitaan nopeassa tahdissa. Uistellen lohikalaa tavoiteltaessa veneen nokka kannattaa kääntää kohti järven länsireunan syvänteen reunoja.
Tammi-helmikuussa koittaa mateenpilkkijän kulta-aika. Silloin järven ruovikkoiset matalikot antavat madekeiton ainekset ilman suurempia ponnisteluja. Suuriinkin kannattaa varautua, sillä viisikiloiset eivät vielä ylitä paikallislehtien uutiskynnystä. Pilkkikausi madepaikoilla jatkuu kudun jälkeenkin. Silloin vaihdetaan siiman päähän pieni mormyska ja nostetaan mädillä mässäilemään tulleet siiat jääkannen paremmalle puolelle.
Kuva: Mikael Luoma
Kuha viihtyy järvessä hyvin.
