Ruovesi ja Tarjanne - Pohjois-Hämeen polveileva kalaväylä

Suomen järvitilastossa kukin tasapintainen altaikko tulkitaan yhdeksi suurjärveksi. Tällä perusteella Pirkanmaan pohjoisosaan levittäytyvä Iso-Tarjannevesi on maamme 18. suurin järvi. Sen keskeisimmät vesistöt tunnetaan Ruovetenä ja Tarjanteena.

Ruovesi – noitien kalajärvi

Näsijärven pohjoispuolella mutkittelee monimuotoinen vesistöreitti metsämaisemassa. Suurhauistaan tunnettu Ruovesi on hyvä kuhavesistö ja tarjoaa kalastajille houkuttelevan kalastusympäristön.

Ruovesi alkaa Vilppulankoskesta sen tuomien vesien kulkeutuessa kapeana kiemurtelevana vesireittinä itään kohti Paloselkää. Vilppulan päässä vesistö on rehevä ja melko matala; muutaman metrin syvyistä aluetta on laajalti. Alueen salmet antavat kuhia heti alkukaudesta toukokuun lopulta lähtien. Poukansaaren ympäristö, Soilun vuolle ja Nokian saaren seutu ovat suosittuja kalastuspaikkoja.

Kuva: Ismo Kolari 

Kapeat salmet kuuluvat Vilppulanreitin ominaispiirteisiin.

Haukea legendaariselta Paloselältä

Paloselkä on Suomen tunnetuimpia suurhaukialueita, josta kalastettiin 1990-luvun alussa yli 10-kiloisia suurhaukia melkeinpä enemmän kuin muista järvistä yhteensä. Aittoselän, Hongonselän, Paloselän ja Majaselän muodostamalla rikkonaisella ja monimuotoisella alueella on yhä hyvät mahdollisuudet ison hauen tavoittamiseen. Alue on myös hyvää kuhan kalastusaluetta.

Karikot, virtaavat salmet, lahdet ja matalikoiden väliin jäävät montut ovat potentiaalisia haukipaikkoja. Alueelta löytyy myös 10–20 metrin syvänteitä. Kaisansaaren ja Kasilansaaren tulipaikoille voi rantautua kalareissun lomassa.

Kuva: Ismo Kolari 

Mutkitteleva ja monipuolinen vesistö houkuttelee kalaretkelle.

Petokalat viihtyvät vuolteilla

Hanhonvuolle on hyvä paikka niin hauen, kuhan kuin ahvenenkin kalastukseen. Hanhonvuolteen itäpuolella vesistö pikku hiljaa syvenee. Tarjanneveden ja Ruoveden yhdistävän Syvinkisalmen eteläpuolinen Mustaselkä on syvä kattila, jonka syvyyksissä suurhauet lihottavat itseään pikkukaloilla. Varisniemen ympäristö selän itäosassa ja Korpulanvuolle ja Korpulanlahti alueen eteläpuolella ovat kokeilemisen arvoisia haukipaikkoja. Mustaselän syvänteissä on vettä 30–40 metriä, ja alue on myös potentiaalista taimenen ja kuhan uistelualuetta.

Kuva: Ismo Kolari 

Kuha puree jigiä Ruoveden matalikoilla ja salmissa.

Taikuutta ja taidetta kalavesillä

Ruovesiselän-Pöytäselän alueella Ruoveden kirkonkylän edustalla on runsaasti matalikoita ja syvyysvaihtelut suuria. Muun muassa Haapasaaren lähivesiltä, Storminiemen edustalta ja Väärinselältä sekä kuuluisan kuvataitelijan Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeen Kalelan edustalta tavoittaa haukea heittämällä ja vetouistelemalla. Matalikoiden penkat laivareitin tuntumassa ja Kautunvuolle ovat hyviä kuha- ja ahvenpaikkoja.

Suomen viimeinen noita Antti Lieroinen poltettiin Ruoveden Lieransaaressa 1600-luvulla. Ruoveden kirkonkylällä joka kesä järjestettävillä Noitakäräjillä valitaan vuoden noita.

Kuva: Ismo Kolari 

Ahvenet ovat lihoneet lämpimien kasvukausien ansiosta.

Polveileva vesistöreitti Kauttu-Murole

Ruoveden eteläosassa Kautun vuolteen ja Muroleen kanavan välillä selkäalueet ja kapeat salmet vuorottelevat syvyyserojen kasvaessa. Niemen kärjessä vettä voi löytyä kölin alta 40–50 metriä. Jäminginsaaren ja Palosaareen ympäristö Jäminginselällä, Jäminginvuolle ja Kirnusalmi ovat tunnettuja kalapaikkoja. Kirnusalmessa voi kalastuksen lomassa ihailla kalliopiirroksia.

Palovedellä on paljon saaria ja niissä runsaasti kesämökkejä. Jylhät kallioiset rannat hivelevät kalastajan silmää Ohrionselälle tultaessa. Kuha, hauki, ahven ja hyvänä päivänä myös taimen kuuluvat alueen saalislajistoon.

Siika, made ja Ruoveden kunnan vaakunassa komeileva lahna sekä muut särkikalat ovat tyypillisiä Ruoveden saalislajeja.

Kuva: Ismo Kolari 

Särki, lahna ja ahven ovat onkijan kaloja Ruovedellä.

Tarjanne – rauhaa ja kauneutta kalavesillä

Hieno saaristo, kalliorantaiset saaret, pitkät ruovikkorannat ja suuret syvyysvaihtelut ovat ominaisia Tarjannevedellä. Pohjois-Pirkanmaalla sijaitseva karun kaunis järvi on hyvä hauki- ja kuhavesistö.

Potentiaalisia hauenkalastusalueita ovat muun muassa Purnunlahti ja sen edusta, Huilahti, Kauttakalan saaren lähivedet, salmet Hauhuunveden suuntaan, Syvinginsalmi ja saaristo Visuveden taajaman läheisyydessä. Järven lukuisat selkämatalikot ovat haukipaikkoja, ja kesäisin ison hauen voi tavoittaa niiden tuntumasta kuhanjigitysreissun yhteydessä.

Kuva: Ismo Kolari 

Tarjannevedellä tapaa luonnonkauneutta.

Saaristoa ja selkämatalikoita

Kuhaa esiintyy laajalti koko vesistössä. Kuhaa voi tavoitella mm. Siperian saaren länsi- ja pohjoispuolelta ja alueella siitä Honkasen saaren pohjoispuolelle, Pohjaslahden ja Syvinginsalmen suualueilta sekä Pöykkysaaren pohjoispuolella sijaitsevan Kuhakarin ympäristöstä. Syvänteiden päältä ja penkan reunoista vetouistelija voi saada siiman päähän myös järvitaimenen näillä alueilla.

Järven keskiosassa ovat suurimmat syvänteet ja paikoitellen aivan lähellä saarten rantaa on jo 40–50 metriä vettä. Syvänteiden keskeltä muutaman metrin syvyyteen nousevat matalikot, ja niiden penkat ovat potentiaalisia kalastuspaikkoja.

Merkittävä osa Tarjanneveden saaristoa on mukana valtakunnallisessa rantojensuojeluohjelmassa.

Kuva: Ismo Kolari 

Syksyllä kannattaa kokeilla haukea syvemmältä.

Visuvesi-Vaskivesi

Visuvesi ja Vaskivesi (46,2 km²) ovat samaa vesireittiä Tarjanneveden kanssa. Isot kuhat ja hauet ovat Virroille päin koko ajan kapenevan vesistön tavoiteltuja kalalajeja. Vaskivedellä on karun kaunis saaristo ja suuret syvyysvaihtelut, ja varsinkin Oikanselkä on tunnettu suurista hauistaan. Visuvesi on matalampi. Kuhaa voin kokeilla esimerkiksi Savisaaren loiston ympäristöalueilta Vaskivedellä ja Mustinsaaren edustan matalikkoalueelta Visuselällä.

Virtain pohjoispuolella oleva Toisvesi (29,4 km²) on Pirkanmaan syvin järvi (85 m). Järvessä on erinomainen kuhakanta ja isoja haukia uiskentelee välivedessä.