Iijoki - kalaisia vesiä ja jokivarsikulttuuria

Iijoen omat vaelluskalakannat on onnistuttu tallettamaan viidestä voimalaitospadosta huolimatta. Iijoen taimen (Salmo trutta), harjus (Thymallus thymallus), siika (Coregonus lavaretus) ja lohi (Salmo salar) ovat kalastuksen kannalta tavoiteltavimpia saaliita.

Kuva: T. Mahosenaho 

Kynkäänkoski Iijoen sivujoessa.

Iijoki ja kalastusalueet

Suomi-neidon uumat koristeleva komea Ii virtaa yläosiltaan pääosin harvaan asuttujen, jylhien vaaramaisemien keskellä. Sieltä alkaa noin 20 km:n mittainen koskikalastusalue, jossa on 22 koskea tai kovemman virran aluetta harjuksen ja taimenen elinpaikkoineen. Alempana vesistöalueen törmiä koristavat alavat rantaniityt sekä rannoille asettuneet kylät, jotka tarjoavat vesillä liikkujille todellisia kulttuurinähtävyyksiä.

Iijoen keskiosan kalastusalue on lukuisine nivoineen, koskineen ja suvantoineen 53 km pitkä. Virtapaikkojen saaliskaloina yleisimmät ovat harjus ja taimen, suvannoissa sen sijaan hauki. Kipinänkosket muodostavat Iijoen pisimmän yhtäjaksoisen koskipätkän, mikä on 10 km pitkä. Alue sopii erinomaisesti kalastuksen lisäksi melojille ja retkeilijöille. 60 km:n päässä Oulusta sijaitsee Kipinän Kalastuskeskus.

Korvua-Näljänkäjoen yhteislupa-alueessa on 110 km kalastettavaa vesistö koostuen Iijoesta ja sen sivujoista. Alueen kalastus perustuu luonnon omaan kalakantaan kuten harjukseen ja paikoin taimeneen. Koskipaikkoja on yli 60. Useisiin kohteisiin pääsee autolla lähelle.

Kuva: Metsähallitus 

Poikasten elinympäristöä Kurjenkoskessa.

Mikäli kaipaa kaunista erämaata niin kalastusmatkailijan kannattaa suunnata kirkkaalle Livojoelle. Joessa on noin 40 km:n matkan verran kalastettavaa aluetta. Iijoen lisäksi myös Livojoen varresta löytyy kulttuurimaisemia kuten Aittojärven-Kynkään kylä, joka on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.

Yllä mainittujen kalastuskohteiden lisäksi Iijoen sivuvesissä on kalastusmahdollisuuksia, kuten Ohtaojan virkistyskalastusalue, Pärjänjoen virkistyskalastusalue ja Kovalampi. Kaikkien yllämainittujen kalapaikkojen tarkempi informaatio tuli- ja taukopaikkoineen, kalastuslupineen ja karttoineen löytyy linkistä https://iijoenvesilla.fi.

Iijoen alajuoksulla Yli-Iin kohdalla sijaitsee kivikautinen kylä, Kierikki. Seutu on Suomen lumisinta ja tulvat keväisin runsaat, niinpä Iijoen alaosat on valjastettu energiantuotantoon. Sen suurimmat voimalaitokset ovat Oulun ja Iin kuntien alueilla sijaitsevat Maalismaa, Kierikki, Pahkakoski, Haapakoski ja Raasakka.

Kuva: K. Vääräniemi 

Emolohi vapautumassa kutupaikoille.

Iijoen emolohien ylisiirrot ja kalatiet

Iijoen merkitys alueelle ja koko maallemme on ainutlaatuinen. Iijokeen on suunnitteilla rakentaa kalatiet jokaiseen voimalaitospatoon niin, että tulevaisuudessa joen omat vaelluskalakannat voivat liikkua vapaasti joki-meri -yhteydessään niin kuin aikojen alussa.

Jo ennen kalateiden rakentamista aloitettiin emolohien ylisiirto joen keskijuoksulle, parhaille kutupaikoille. Lohia on siirretty joka kesä vuodesta 2009 saakka eikä loppua ole näkyvissä ennen kuin kalatiet ovat valmiit. Vuosikymmenten tauon jälkeen joessa kutee taas lohi ja sieltä lähtee smoltteja merivaellukselle. Kun nämä aikanaan pyrkivät kutupuuhiin jokeen, kyyditetään ne aikaisempien vuosien tavoin renkailla ylös, kunnes voivat uida itse.

Kuva: M. Niskasaari 

Iijoen asukkina harjus.

Iijoen vesistö sivujokineen tarjoaa kalaisia vesiä ja upeita luontoelämyksiä Iijoen vesistöalueella, missä on mahdollisuus harrastaa virkistyskalastusta monin tavoin; perhostellen, uistellen tai veneellä. Iijoki on helposti saavutettavissa ja sen kalakanta on vahva ja monipuolinen. Hyvin hoidetut kalavedet antavat mahdollisuuden runsaaseenkin saaliiseen. Kauniit virtavesimaisemat rantoineen tarjoavat retkeilijöille monipuoliset väylät melomiseen tai soutamiseen.

Iijoen vesistöalue kutsuu Sinut nauttimaan kalastuksesta ja retkeilystä upean luonnon ja jokivarsikulttuurin keskelle!