| Tyyppi: | Järvet |
| Pinta-ala: | 122 km² |
| Pituus: | 26 km |
| Rantaviivan pituus: | 245 km |
| Keskisyvyys: | 6 m |
| Suurin syvyys: | 27 m |
| Saarien lukumäärä: | 115 |
| Saalislajit | |
| Ahven | |
| Hauki | |
| Järvilohi | |
| Järvitaimen | |
| Lahna | |
| Made | |
| Särki | |
| Siika | |
Puolikiloiset ahvenet ovat Pyhäjärvellä tavallisia pilkkisaaliita, kunhan ajoparvi löytyy.
Melko keskellä Suomea, valtatie nelosen tuntumassa sijaitseva Pyhäjärvi samannimisen kunnan alueella on Suomen 38. suurin järvi. Muodoltaan se on hauskasti polveileva, saartenkin rikkoma, mutta myös aavoja selkiä löytyy. Vesi on pääosin kirkasta ja puhdasta. Ylimääräinen kosteus laskee pohjoispäästä lähtevää Pyhäjokea pitkin Pohjanlahteen.
Syvyyssuhteiltaan järvi on melko tasainen, vailla jyrkkiä penkkoja. Esimerkiksi keskellä olevan laajan Isoselän syvyys vaihtelee pääosin viiden ja kymmenen metrin välillä. Tosin Isoselän-Munasaarenselän alueelta löytyy myös luoteis-kaakko-suuntainen syvänne, jossa mitataan järven ennätyslukemiksi 27 metriä.
https://www.paikkatietoikkuna.fi/published/fi/9f5ae634-4af6-4f44-96a9-b990c2ddbba5Syvyyskartta (zoomaa lähemmäs nähdäksesi syvyydet).
Paikallisesti Pyhäjärvi tunnetaan erinomaisena kala-apajana, jossa saalista tavoitellaan etenkin uistellen ja talvella pilkkien. Vetouistelijoiden suosituin pyyntikohde on nykyisin kuha, jonka kannat ovat viime vuosikymmeninä vankistuneet huomattavasti. Alamitan 45 senttiä ylittäviä kaloja saadaan yleisesti, eikä muutamakiloinen köriläskään ole harvinainen.
Parhaiten kuhia tavoittaa järven keski- ja eteläosista, esimerkiksi Munasaaren-Selkäsaaren tienoot ovat suosittua uisteluseutua. Samoilla laineilla vieheeseen voi iskeä myös taimen, varmemmin toki viileän veden aikaan.
Kuva: Ismo Kolari
Pyhäsalmen Niemenlahden venesatamasta on viitoitettu väylä Pyhäjärven ulapoille.
Railoahventa keskitalvella
Erityisen hyvin Pyhäjärvi tunnetaan hyvänkokoisista pilkkiahvenistaan. Paras aika lähteä näille jäille on hieman yllättäen keskitalvella, toisin kuin monilla muilla järvillä. Ilmiö selittyy railoilla: Ne tarjoavat valojuovia ahventen valtakuntaan juuri silloin, kun lumi ja jää ovat paksuimmillaan. Railot vetävät puoleensa muikkuja, joita ahvenet puolestaan jahtaavat. Sen sijaan syksyllä ja keväällä valaistus on paljon tasaisempaa ja parvet enemmän hajallaan. Parhaat pilkkipaikat löytyvät selkävesiltä, jossa tavallisin pilkkisyvyys on 6–10 metriä.
Myös haukikanta on Pyhäjärvessä mainio. Helpoimmin luupäät löytyvät järven matalista pohjoisosista, mutta muuallakin saattaa vapa vääntyä. Kymppikiloiset eivät ole täällä ollenkaan mahdottomuuksia isoja vaappuja uittaville uistelijoille. Hyviä veneramppeja on eri puolilla järveä.
Kuva: Jari Tuiskunen
Pyhäjärvellä pilkitään yleensä kaukana rannoista, joten tuuli voi tehdä olosta tukalan.
